Kriisit, kohut ja kaikenlaiset toissijaiset asiat vievät helposti huomiotamme ja energiaa pois asioista, joilla on todella väliä. Nämä asiat ovat kohinaa.

Maailma on mitä se on. Kaikista vaikuttavin tapa luoda merkityksellistä muutosta maailmaan on toimia itse.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa nk. energiakriisi. Jokainen ihminen voi tehdä asioita ratkaistakseen omassa elämässään energian riittävyyden ensi talveksi. Konkreettinen tapa on suunnitella mitkä ovat mahdollisia skeenaarioita ja paljonko on sähköstä valmis maksamaan. Muita keinoja varautua on esimerkiksi investoimalla aurinkopaneeleihin,  pientuulivoimalaan ja akkujärjestelmiin. Tietenkin sähkön lisäksi myös ratkaisuiden löytäminen lämmityksessä voi tulla kyseeseen.

Osaa ihmisistä nämä asiat koskettavat suoremmin nyt, osaa vasta myöhemmin.

Energia on edistyksen peruspilari. Myös ruoka on energiaa. Todellinen kurjuus alkaa kun ruoka ja lämpö loppuu, mutta tällaista on vielä vaikea pelätä. Varautuminen tietenkin kannattaa kurjiin aikoihin hyvissä ajoin, pikemminkin kuin vasta tilanteen tullen.

On vapauttavaa alkaa ajatella elämää sillä lailla, että kysyy ”mitä minä voin tehdä?”

Hyvä puoli Suomessa on vielä ainakin toistaiseksi se, että kuka tahansa on edelleen vapaa ostamaan ja omistamaan omat maat ja tilukset. Näin ollen kuka tahansa voi aina varautua tulevaa talvea varten hankkimalla semmoisen talon, jossa lämmitykseen löytyy polttoaineeksi vaikka puuta ja ruokavarastot ovat runsaat. Omaa sähkön tuotantoakin kannattaa harrastaa jottei tarvitse itkeä poliitikoilta tukia ja fiksuja päätöksiä, kun sellaisia ei tietenkään tule.

Itse ja meidän perhe on vielä kaukana edellisessä kappaleessa esitellystä ideaalista, mutta ajatus siitä vahvistuu päivä päivältä ja toiminta sen kaltaiseen tilaan tuntuu motivoivalta. Olennaista ei ole olla täydellinen, vaan tunnistaa mitä asioille voi tehdä ja sitten pitkäjänteisesti työskennellä niitä asioita kohti.