2017 pistin tuumasta toimeen ja päätin vihdoin alkaa kirjoittaa Suomen kielellä jo niitä ajatuksia, joista olin pitkään kirjoittanut englanniksi.
Siitä kipinistä, jonka voimalla vihdoin päätin tehdä tämän muutoksen on kiittäminen Trainers’ House työyhteisöä ja erityisesti Dafina Gashia, joka muutamaan otteeseen suoralla ja jopa viattomalla tyylillään ihmetteli asioita ääneen. Minua turhautti aikanaan suunnattomasti se, että oma kommunikaationi suomen kielellä on ollut sen verran rajoittunutta, että en ole yksinkertaisesti kyennyt kaikesta siitä mitä olen tiennyt niin sujuvasit tilanteessa keskustelemaan. Tekosyiden sijaan päätin alkaa kirjoittamaan ajatuksiani ylös ja julkaisemaan niitä mahdollisimman selkeällä suomen kielellä.
Tehty on parempi kuin täydellinen. Suuripiirteisyys on sekä vahvuuteni, että heikkouteni, kaksiteräinen miekka, josta sinä arvonlukija joudut todennäköisesti eniten kärsimään. Tämä ilmenee edelleenkin siinä kielen käytössä: yritän kehittyä siinä, joten palaute on enemmän kuin tervetullutta.
Englannin kieli on ollut kiinnostuksen kohteeni nuoruudesta lähtien. Englanti on avannut minulle uusia maailmoja ja vielä tänä päivänäkin se on maaginen kokemus: oikeastaan mistä tahansa etsin tietoa, löydän siitä englanniksi enemmän ja todennäköisemmin. Mikäli suoraan hakukoneista tätä tietoa ei löydy, niin joku teos jossakin vaiheessa on joko kirjoitettu tai käännetty englannin kielelle.
Koen, että englanti on avannut uuden maailman joka on palvellut merkittävästi uteliaisuuttani ja ymmärrykseni laajuutta. Keskeistä omassa uteliaisuudessani on etsiä käyttökelpoista elämänviisautta tai filosofiaa kuten jotkut tykkäävät tätä nimittää. Ensisijainen kysymys omilla uteliaisuuteni tutkimusmatkoilla on ollut: mitä minä otan tästä käyttöön?
Tämän kysymyksen siivittämänä olen oppinut ja tutkinut kulttuureista, ihmisistä, filosofioista, tieteestä ja taiteesta. Vaikka oma koulutustaustani ei ole kovin sivistävä, ihanteenani on ollut renesesanssihminen, eli niin kutsutut itseoppineet ihmiset. Näistä esimerkkejä vaikkapa Leonardo da Vinci, Benjamin Franklin tai Elon Musk.
Myöhemmin elämässäni olen oppinut myös muiden ihmisten kanssa toimimisen tärkeydestä ja pidän sitä kasvavissa määrin tärkeänä. Sen vuoksi tahdon kasvavissa määrin saattaa myös niitä asioita, joita minä olen oppinut mahdollisimman monen ihmisen saataville. Täysin vastikkeetta tietenkin.
Kirjoittaminen ei ole minulle ainoastaan tiedon toistamista tai jakamista, vaan se on ajattelun prosessi. Kirjoittaessa en siis ainoastaan toista asioita vaan testaan jatkuvasti käyttöön ottamieni ajatusten toimivuutta nykyiseen ymmärrykseeni. Usein ajatteluni ja toimintani seurauksena syntyy synteesejä sen mitä minä ymmärrän ja sen mitä joku muu on aikaisemmin ymmärtänyt. Lukemisen, kirjoittamisen ja tekemisen seurauksena oma ajatteluni on myös pitkälle jalostunut ajattelemaan itsenäisesti ja pohtimaan maailman menoa.
Posin kautta blogissa on ennen kaikkea kyse tietoisuudesta ja tuon tietoisen ymmärryksen käyttämisestä muiden elävien olentojen hyväksi.
Useat testatut asiat eivät ole kuitenkaan uutta ja alkuperäistä vaan vuosituhansia eri ihmisten testauksen seuranneita oppeja ja ajatuksia. Otetaan vaikkapa Marcus Aureliuksen pohdinnat esimerkiksi. Stoalainen filosofia on todella käytännön läheistä ja arjen toimintkykyä kasvattavaa.
Toisaalta Posin kautta jaksaa ulkoa kolmanteen tiehen: siihen, että vaivannäkö lopulta kantaa ja voimme sanoa ei kaikille ratkaisuille jotka eivät palvele tarkoitusta. Tästä tiestä esimerkkeinä toimii vaikkapa Nelson Mandela, Martin Luther King Jr. ja Mahatma Gandhi.
Myös viimeisimmät positiviisen psykologian kiteyttämät opit siitä miten ihmiset voivat olla onnellisempia elämäänsä ja luoda vaikuttavampaa elämää muille. Martin Seligmanin opit ovat olleet omassa elämässäni kovassa käytössä ja myöhemmin koko positiivinen psykologia itsessään on osoittanut, että siihen mikä toimii kannattaa kiinnittää vähintään yhtä paljon huomiota, kuin siihen mikä ei toimi.
Posin kautta haluaa keskittyä myönteiseen ja siihen mikä ei toimi, myös silloin kun vastoinkäymisiä kohdataan. Tämä ei tarkoita sitä ettäkö vastoinkäymiset jätettäisiin huomoimatta, ei lainkaan. Oikeastaan vastoinkäymiseen tutustutaan täysin, hyväksytään se ja katsotaan mitä siitä voidaan oppia.
Elämä on valintoja täynnä ja koko matka on valinta joka olemme tehneet.
Asenne jolla kohtaamme elämän on vaikuttavin valinta, jonka voimme tehdä.