Onnellisuus on tunne, johon liittyy tyytyväisyys omaan elämään, subjektiivinen hyvinvointi, elämänlaatu ja erilaiset positiiviset tunteet (esim. kiitollisuus, ilo, mielihyvä) sekä negatiivisten tunteiden (esim. masentuneisuus, krooninen stressi) vähyys. [1]

Minusta ihan hyvä määritelmä onnellisuudelle. Omasta mielestäni onnellisuuden tunne on seurausta nimenomaan kyvystä käsitellä tietoisessa tilassa omaan elämään liittyviä tunteita, kokemuksia ja ajatuksia. Mikäli kykenee tietoisesti käsittelemään ja ratkaisemaan näitä tunnekokemuksia, onnellisuus seuraa. Tietenkään onnellisuus ei ole pysyvä tila, uusia tunteita, tilanteita ja kaikenlaista tulee kyllä vastaan ennemmin tai myöhemmin, mutta mikäli kykyä käsitellä ja ratkaista niitä on olemassa, nekin kyllä ratkeaa.

Ihmisen elämässä mielenkiintoista on se, miten olosuhteet ympärillä saattaa muuttua äkisti huonompaan tai parempaan. Olosuhteet ovat yhtä ihmistä suurempia asioita kuten luonnonkatastrofit, sodat tai taloudellisen järjestelmän myllerrykset. Yhtenä ihmisenä, tai perheenä tällaisten asioiden kanssa täytyy jotenkin luovia ja selviytyä. Tietenkin kaikenlaisiin myllerryksiin ja muutoksiin on aina mahdollista varautua etukäteen, mutta välillä ilmaantuu myös täysin arvaamattomia tai ennustamattomia olosuhteita.

Pääviestini on kuitenkin se, että olosuhteilla itsessään ei ole väliä. Ihminen voi olla onnellinen kurjissakin olosuhteissa. Onnellisuus on valinta. Elämäni aikana olen nähnyt onnellisia ihmisiä kurjissa olosuhteissa ja kurjia ihmisiä varakkaissa olosuhteissa. Myös Victor Franklin Ihmisyyden rajalla kirja kiteyttää sen miten kurjimmissakin olosuhteissa toivo tulevaisuuden onnesta vie meitä eteenpäin ja tuo jopa onnea siihenkin kurjaan hetkeen.

Materiaalisesta maailmasta haemme usein vahvistusta omalle onnellemme. Materia voi tuoda varmuutta ja turvaa, mutta kaikkia mieliä se ei rauhoita tai edes piristä. Materia saattaa uutena tuoda iloa ja pitkällä aikavälillä myös kiitollisuutta. Mutta materiaa tärkeämpää on aktiivisesti harjoittaa kiitollisuutta ja oppia löytämään iloa pienemmistäkin asioista. Mielenkiintoista on myös se, että kun ensin oppii iloitsemaan ja olemaan kiitollinen pienemmistä asioista, useimmiten myös enemmän materiaalista vaurautta alkaa ilmestymään elämään.

Runsaudesta on hyvä oppia jakamaan. Jakaminen moninkertaistaa materiasta saadut ilot, tietenkin itselle ja sitten myös muille. Ihmisen onnellisuus kokemus rakentuu pienistä asioista päivien ja viikkojen aikana. Pienetkin kivat tapahtumat, tai jopa yllätykset ovat käänteentekeviä ja auttavat eteenpäin.

Yksittäisen isommankin olosuhteen ikävät vaikutukset eivät välttämättä paina niin paljon kun on monia pieniä asioita, joista voi olla kiitollinen ja iloinen. Ja sitten kun niistä omista pienistä ja iloisista asioista antaa myös muille, rakentaa sellaista pysäyttämätöntä positiivista momentumia.

Iloa ja energiaa viikkoon!

Janne

[1] Wikipedia. Luettavissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Onnellisuus