Kriisi on siitä mielenkiintoinen tilanne, että siinä täytyy tehdä valinta mihin suuntaan jatkaa. Elääkkö vaiko kuolla?

2008 maailman finanssijärjestelmä oli kriisissä, sen olisi pitänyt kuolla. Se ei kuollut. Tätä voi tietenkin pitää hyvänä. Ellei nyt sattuisi olemaan niin, että joudumme kohtaamaan sama kriisi, mutta monin verroin suurempana. Ongelmaa ei korjattu, vaan se lakaistiin maton alle.

Se mitä finanssijärjestelmässä on tehty viimeiset viisi vuosikymmentä, vaikuttaa suoraan siihen mitä me koemme nyt. Sähkön hinta, kuluttajatuotteiden hinnat ja tietenkin varallisuusluokkien hinnat.

Sähkösopimusta uusiessa ei naurata. Pari viikkoa sitten alle 20 snt / kWh sopimuksia ei oikeastaan enää saanut. Nyt alkaa olemaan alle 30 snt / kWh sopimuksia vaikea saada mistään tulevalle syksylle. Sähkön futuurihinnoista mielestäni tämä Ranskan futuurikäyrä kertoo karua tarinaa.

Pahinta lienee tilanteessa, että sähkö lopppuu kokonaan ja monilla ei ole varaa maksaa sähkölaskuja. Sähkön hinta heijastuu kaikkeen siihen mitä me olemme nk. Kulutusyhteiskunnassa tottuneet käyttämään.

Voi olla, ettei ens talevan syödä tomaatteja. Tässä tilanteessa varautumista ei voi olla tekemättä liikaa. Kriisiin on aina kivempi varautua etukäteen kuin jälkikäteen.