Totuuden jano ja tutkiminen blogissa kirjoitin, että ihminen tarvitsee uskoa. Tässä blogissa haluan pohtia, miksi ihminen tarvitsee uskoa ja minkälaista uskoa?

Ihmisellä on monenlaisia tarpeita. Mikäli olet ikinä nukkunut taivasalla tai ollut vailla yösijaa tai ken ties olet ollut ilman vettä tai ruokaa, niin varmasti ymmärrät, että toiset tarpeet ovat akuutimpia tarpeita kuin toiset.

Ajattelen, että kaikista akuuteimpien selviytymistarpeiden jälkeen henkiset tarpeet ovat oleellisia. Kuvailisin henkisiä tarpeita todella syviksi ja harvoin tiedostetuiksi tarpeiksi.

Pohjaan ajatukseni ja tietoni kokemuksiini, pohdintaan, keskusteluihin, meditaatioon, rukoukseen ja Jordan B. Petersonin kirjojen ja podcastien opiskeluun sekä Mormonin kirjan opiskeluun viime kuukausien ajalta. Täytyy vielä lisätä, että tukena minulla pohdinnassa minulla on ollut päiväkirjani ja muistikirjani yli kymmenen vuoden ajalta.

Omassa pohdinnassani mietin tällä hetkellä maallisen ja henkisen maailman välistä eroa. Mikäli ajattelisin maallisen maailman järjellä, en pystyisi lukemaan esimerkiksi raamattua tai Mormonin kirjaa missään tapauksessa. Jordan B. Petersonilta opin kuitenkin ajatuksen siitä, että mitä jos pyhät kirjoitukset kuvaavatkin aivan erilaista maailmaa eli henkistä maailmaa?

Toisaalta opin Jordan B. Petersonilta myös, että mitä jos ne ovatkin epätäydellisten ihmisten tähän saakka kokoamia hyvin tiivistettyjä ja huolella järjestettyjä tarinoita siitä mitä oikeastaan tähän saakka ihmiskunta on onnistunut oppimaan?

Näiden kysymysten saatteleman mieleni on vuosien varrella avautunut ja kiinnostunut uudelleen.

Loppukesästä 2020 tapasin nykyisen tyttöystäväni, jonka kanssa meillä on ollut antoisia keskusteluista kaikenlaisista asioista ja maan ja taivaan välillä. Olen opiskellut myös sitä mihin hän uskoo eli Mormonin kirjaa. Olen ottanut opetuksia lähetyssaarnaajilta, saanut kasteen ja sitä kautta liittynyt myös kirkkoon.

Minulle tämä on ollut valtavan antoisaa aikaa ja olen löytänyt aivan uudenlaisen tason henkisissä pohdinnoissani.

Jaoin kastetilaisuudessani todistuksen uskon voimasta yhdistää ihmisiä toisiinsa, kohti Kristusta ja Jumalaa.

Usko ja uskon mukaan toimiminen yhdistää ihmisiä. Usko ei ole synonyymi uskonnolle. Usko kertoo yksinkertaisesti sitä, että miten sinä valitset toimia. Sinun toimintasi kertoo sinun uskostasi, enemmän kuin sanat.   Omaa uskoasi voit arvioida kalenteristasi käsin: mitä sinä olet tehnyt kuluneen viikon aikana ja missä järjestyksessä? Oliko sinulla aikaa niille asioille, mitä pidät kaikista tärkeimpänä elämässä?

Usko on arvojen mukaista toimintaa. Ja se mitä sinä pidät suurimmassa arvossasi elämässäsi, sinä toimit sen mukaisesti.

Puheen alussa jaoin esimerkin siitä, miten uskomattomilta tuntuvia asioita kannattaa lähestyä: kannattaa mennä avoimin mielin katsomaan omin silmin. Olen tämän oppinut suurelta filosofilta Nuuskamuikkuselta kun Muumipeikko pyysi häntä katsomaan lohikäärmettä. Elämässä kannattaa olla rohkean avoin mieli ja mennä katsomaan sekä kokemaan itse asioita.

Rohkeuden ja avoimuuden päälle on hyvä lähteä rakentamaan uskoa erilaisiin asioihin. Usko, jota ei ole koeteltu, ei ole kovin kestävä.

Usko voi yhdistää monenlaisia ihmisiä ja se lieneekin yksi tärkeimmistä syistä, miksi ihminen tarvitsee uskoa. Meillä ihmisillä on tarve tutustua muihin ihmisiin, että tuntemattomasta ja vaarallisesti voi tulla tuttu ja turvallinen. Tähän me tarvitsemme uskoa.

Usko voi yhdistää meitä erinomaisiin esimerkkeihin kuten Kristukseen tai Buddhaan. Esimerkkien ei tarvitse olla täydellisiä, mutta toimimalla esimerkin tavoin me ja kaikki muutkin ihmiset pääsemme hiukan lähemmäksi esimerkkiämme ja toisaalta kauemmaksi siitä mistä me lähdimme. Tarve uskoa liittyy siis etenemisen kokemukseen ja osaamisen sekä luonteen kehittymiseen.

Usko voi yhdistää meitä kohti Jumalaa tai mitä tahansa korkeampaa voimaa. Jumalan tuntemisesta kysyn: voiko rajallisella maallisella ymmärryksellä tuntea jotain täydellistä ja henkistä? Minun mielestäni siitä voi tuntea hetkittäin osia ja paloja. Kun elämää reflektoi kauemmas taaksepäin vuosia ja vuosikymmeniä ja alkaa yhdistämään kaikenlaisia yksittäisiä kokemuksia, voi alkaa saada kokoon palapeliä, josta kokoaa vastausta kysymykseen ”millainen Jumala on?” Näen, että tuohon kysymykseen täydellisen vastauksen kokoaminen saattaa kestää koko tämän elämän ja ehkä mahdollisesti myös koko laajemmin elämän.

Uskoa johonkin suurempaan voimaan tarvitsemme saadaksemme toivoa, merkitystä ja tarkoitusta elämään. Meditaation kautta olen saanut syvällisiä kokemuksia, joista olen vakuuttunut, että maallisen maailman lisäksi on paljon sellaista, jota me emme osaa oikein sanoin tai maallisella tavalla oikeastaan ilmaista.

Osaltaan nimenomaan uteliaisuus siitä mitä oli ennen elämää ja mitä on kuoleman jälkeen, ovat varmasti niitä henkisen tarpeiden kannalta keskeisimpiä kysymyksiä.

Toisaalta henkisiä tarpeita on ihmisillä elämän arvaamattomuudessa joka päivä. Lauantai illan jalkapallo peli Tanska – Suomi osoitti tämän erinomaisesti. Oma reaktioni Chirstian Eriksenin romahdettuani maahan oli sama kuin monilla muilla kannattajille hiljennyin rukoukseen hänen puolestaan ja toivoin kaikkea hyvää. Rukouksen jälkeen muistin myös stoalaisen opin: memento mori, muista olevasi kuolevainen. Elämä on epävarmaa, se ei tarkoita, etteikö siitä voi nauttia.

Kun henkinen perusta on kunnossa, ihminen on huomattavasti valmiimpi kohtaamaan kaikenlaisia elämän epävarmuuksia. Minusta kuolema ei ole mikään shokki, se on luonnollinen osa elämää. Se on maallisen taipaleen loppu ja siitä ei koskaan saa täyttä varmuutta. Ihminen voi varautua sekä itsensä, että läheistensä puolesta siihen elämällä täydellä sielulla ja täysin siemauksin.

Sinun tulee määrittää oikeasti tärkeät asiat elämässä ja toimia sen mukaisesti. Anna tärkeille hetkille aikaa, nyt.

Iloa, valoa ja energiaa!

Janne