Teot määrittävät meitä ja teoilla voimme muuttaa itsemme ja niin kutsutun kohtalomme. Eläessämme ajatuksemme ja sanamme ovat vähäpätöisiä suhteessa toimintaamme.

Ajatuksilla on merkitystä sen alulla mitä teemme.

Tarvitsemmeko sanoja tekemiseen?

Teot kertovat ja määrittävät kaiken, vaikka lopullisia nekään eivät ole.

Itsemme kannalta teot rakentavat meidän ja koostumme lopulta tekojemme seurauksista.

Kerran kaikki ovat olleet pelkkiä ajatuksia ja toiveita – tiesimmepä tätä tai emme.

Esimerkiksi viisi vuotta sitten, määrittelin onnistumiseni bloggaajana sillä tavalla, että 100 ihmistä lukisi kuukauden aikana tekstini. Nyt tuo luku on jo moninkertainen ja olin oikeastaan tyystin unohtanut sen. Tavoite ei ole merkityksetön, mutta jossain kohtaa toiminnasta ja antamisesta on tullut merkityksellisempää kuin lopputuloksesta.

Bhagavad Gitassa sanotaan ”meillä on oikeus tekoihimme, mutta ei niiden hedelmiin.” Meidän ei tulisi tarrautua tekojemme lopputuloksiin.

Pyyteettömät teot ovat parhaimmillaan puhdistavia ja eteenpäin vieviä tekoja. Kun tunnistamme jotain mitä maailma oikeasti tarvitsee ja osaamme tehdä sen mitä maailma oikeasti tarvitsee, ei se vaadi enää sanoja tekojen lisäksi – pelkkä tekeminen riittää itsessään. Sanoja ei tarvita ennen, eikä tekemisen jälkeen.

Taitavat silmät, taitavat ihmiset erottavat toiset taitavat ihmiset.

Taitavilla pyrkimyksillä on merkitystä ikuisuudessa, vaikka pyrkimyksemme luonteesta emme mitään tiedäkään. Taitavilla teoilla on siis merkitystä, koska niiden kautta kohoamme vertauskuvallisesti ja pääsemme lähemmäs omaa kykyämme.

Kyvyt paljastuvat tehdessä ja harmonia on myös seurausta tekemisestä. Tekemisellä ja erinomaisuuteen kurkottamisella on merkitystä ikuisuudessa ja myös tässä hetkessä. Sillä on suorastaan kohottava ja parantava voima.

Iloa ja energiaa!

Janne