Ajattelu on erikoinen kyky. Ihmisillä se on tietoisina olentoina.

Kaikki eivät sitä kykyä kuitenkaan valitse käyttää.

Mikäli ajattelu on tietoista tekemistä, niin ajatukset ovat sää – niitä tulee ja menee.

Tietoisena tekemisenä ajattelu on purjehdusvertauskuvaa jatkaen ymmärtämistä missä ollaan nyt, mihin ollaan menossa ja miten vaikkapa purjeita täytyy säätää, miten peräsintä täytyy kääntää jne.

Vertauskuvassa sää on vaivatonta: se tapahtuu meistä huolimatta ja piittaamatta. Joskus paistaa aurinko, toisinaan tulee kovasti ja joskus sataa vettä. Ajattelu on puolestaan kovaa tietoista työtä.

Kun ajattelemme, se saattaa muuttaa maailmaa.

Ajattelu vaatii tuekseen tärkeitä asioita kuten lepoa. Levännyt mieli on kirkas, tyyni ja selkeä. Myös ajatukset jotka tulevat levänneeseen mieleen niin tuntuvat selkeiltä ja kirkkailta. Käänteisesti väsynyt mieli on äkäinen ja lyhytpinnainen kuin ukkosmyrsky.

Levon päälle mieli tarvitsee laadukasta ravintoa, ja liikuntaa.

Näiden perusasioiden jälkeen olemme valmiita käyttämään ajatteluamme älyllisen ponnistelun muodossa.

Ajattelu on se hiuksen hieno ero sattumien ja haluttujen tulosten välillä.