Itsensä tunteminen

”Tunne itsesi” luki Delfoin oraakkelin pihalla.

Itsemme tunteminen… Sanassa ”tunne” on itseasiassa jo kaksoismerkitys. Se ei ole ”järki” vaan se on tunne. Samalla se on jonkin ymmärtämistä.

Itsensä tunteminen on jotain, johon sanat eivät riitä. Ihmisen aivot ovat kolme kerroksiset ja vahvasti keskinään liittyneet. Kielelliset ominaisuudet ovat kehittyneet viimeisenä. Sisäisen liskomme tai nisäkkäämme on vaikea keskustella sen ihmisen kanssa, joka kykenee tuottamaan kieltä ja puhetta. Silti nämä aivot ovat jatkuvasti keskenään yhteydessä.

Sanotaan, että kielelliset kyvyt ovat hitaita, epätarkkoja ja kömpelöitä verrattuna tunteisiin sisäisessä kommunikaatiossamme. Kielestä on myös paljon iloa. Se mitä itsensä tuntemiseen tulee, tuleekin usein sen vuoksi kun löydämme tarkempia ja oikeampia tapoja ymmärtää itseämme, esimerkiksi uuden käsitteen tai identiteetin kautta.

Kieli liittyy tarpeeseemme järkeistää itseämme. Kielen avulla luomme sen persoonan joka haluamme olla.

Meillä on tarve järjellä rakentaa itseämme, yhteisöämme ja maailmaamme.

Järjen tuottamat tulokset ja hedelmät ovat kasvaneet eksponentiaalisesti viime vuodet ja vuosikymmenet. Nautimme ennen näkemättömästä yltäkylläisyydestä tämän evoluution riemuvoiton seurauksena.

Järki on mahdollistanut kielen. Ja kieli kulttuuerievoluution, eli kyvyn siirtää osaamista ja ymmärrystä sukupolvelta toiselle kerryttäen korkoa korolle vaikutusta.

Kaikkea oppimaamme ja oivaltamaamme emme ole saaneet tai tuskin, koskaan saammekaan siirrettyä jälkeläisillemme. Olemme onnistuneet tässä riittävllä tavalla saavuttaen näin kyvyn myös joko jatkaa tai olla jatkamatta koko elämän jatkumoa (kyky tuhota lähestulkoon koko elämä maapallolta).

Järki tietenkään ei yksin ole mitään tästä tehnyt, vaan kaiken tämän yhteisvaikutuksessa seisoen jättiläisten olkapäillä. Milloin sinä olet viimeksi tuntenut liskoaivosi tai sisäisen nisäkkääsi? Mitä ne yrittävät sinulle sanoa?

Vaikka olemme rakentaneet kaupunkeja ja voimme kuvitella olevamme poissa luonnosta. Tämä on ainoastaan meidän itsellemme luoma valhe ja tarina. Miten voisimme päästä pois luonnosta, luonto on kaikkialla?

Lisäksi on hyvä muistaa, ettei luonta meistä itsestämme lähde mihinkään.

Me olemme eläin.

Parhaimmillamme kykenemme olemaan kyllä muutakin. Miten voisimme ikinä saavuttaa parhaan tilamme, mikäli emme ensin hallitse alempia tilojamme? Vahvimmat tilamme ovat eläimillisiä tiloja.

Kuuntele sisäistä eläintäsi ja opi tuntemaan se.