Buddhalaisten sanonta, että elämässä on kaksi tehtävää 1. Matkan aloittaminen ja 2. Polulle palaaminen.
Se, että tekee jotain on parempi kuin ei mitään. Sen jälkeen ainakin jotain on, pikemminkin ei mitään.
Mitä jos mitään ei olisi, minkälainen paikka maailma silloin olisi.
Tämä on armollinen maailmankatsomus. Se sopii toisille, ketkä vaativat liikaa, kenellä kynnys tehdä ja toimittaa on liian suuri.
Sitten toinen näkökulma on se, että kun kerran jotain tekee niin tekisi kunnolla. Siinä on oma totuutensa ja sopii tiettyihin hetkiin ja tilanteisiin.
Kun on jotain, niin on ainakin jotain. Joitain jonka päälle rakentaa. Jotain josta keskustella. Jotain oikeaa.
Vaikka se ei olisi paljon, niin se on paljon paljon enemmän kuin ei mitään.
Tämä on konstruktiivinen eli rakentava maailma- ja ihmiskäsitys, joka tukee hyvin polulle palaamisen mahdollisuutta. Mikäli edes jonkun asian tekeminen ei aivan palauta polulla niin on se ainakin oikealla suunnalla.
Jotain suhteessa siihen matkaan minkä sinä ole aloittanut.
Se matka ei ole mikä tahansa matka. Se on sinun matkasi. Sinun dharmasi. Mikä on sinun tehtäväsi, mitä sinä voit tehdä? Se on sinun elämäsi.
Jotain oikein on rauhoittavaa. Ja samalla rauhoittavaa on tieto siitä, että elämää ei edes pysty elämään täydellisyydestä käsin. Elämän luonne on järjestys ja kaaos yhdessä. Elämä ja kuolema. Sen vuoksi jonkin asian tekeminen on valtava mahdollisuus. Ei ehkä tänään, mutta kenties huomenna. Ei välttämättä sinulle, mutta kenties asiakkaallesi?
Luo jotain mitä haluat maailmassa todistaa 😊
Janne
Posin kautta 