Älykkyydestä

Oma suhteeni älykkyyteen on hiukan samankaltainen kuin rahaan: näen älykkyyden toissijaisena ja välineellisenä. Todelliset täyttymyksen tunteet tulevat omassa ajattelussani enemmänkin etenemisestä kuin siitä kuinka hyvä välineet sinulla on edetä.

Stoalainen ajatus kohtalon ja nykytilan rakastamisesta kuvaa hyvin suhdettani välineisiin. Toisille on siunaantunut paremmat välineet kuin toisille.

Aikaisemmassa elämässäni olen käyttänyt paljon aikaa kysymyksen äärellä, että voiko älykkyyttä lisätä ja kasvattaa. Itseasiassa yksi älykkyyden ilmenemismuoto on nimenomaan sen kyky kasvattaa ja kehittää itseään.

Älykkyys etsii kasvavia vapauksia. Mikäli näin ei tee, niin ei todennäköisesti ole mitään älyäkään.

Englanninkielinen Wikipedia listaa kymmenkunta muun tutkijan määritelmää älykkyydelle. Minä tykkää nkuitenkin enemmän tästä ajatuksesta ”älykkyys etsii itsensä kehittämistä” jonka olen lainannut Steve Pavlinalta.

Steve Pavlinan Personal Development for Smart People kirjassa älykkyys on asetettu arvojen totuus, rakkaus ja voima keskelle.  Siinä missä Totuus, rakkaus ja voima ovat kolmion reunoilla, älykkyys on ytimessä, koska älykkyys on itsensä linjaamista näiden arvojen kanssa.

On upeaa, että 13 vuotta sitten olen ensimmäistä kertaa törmännyt näihin ajatuksiin ja oikeastaan kieltänyt ne. Sittemmin olen kirjoittanut omat arvoni, muokannut niitä useampaan kertaan ja nyt olen päätymässä tähän nimenomaiseen kehykseen, josta homma on lähtenyt liikkeelle. Vielä hauskempaa on lähde josta Steve on alun perin saanut inspiraationsa omiin arvoihinsa ja tapaan asetella ne: se tulee Ultima IV –tietokonepelistä. Tietenkin tietokonepeliinkin ajatus on tullut jostain 😉

Älykkyys etsii aina keinoja kehittää itseään. Ihminen älyllinen kapasiteetti on kohtuullinen rajattu ilman työkaluja. Työkalujen ja kommunikaation avulla taas älyllinen kapasiteetti kasvaa. Pystymme ulkoistamaan älyämme.

Yksi älyn ulkoistamisen muoto on vaikkapa muut ihmiset. Voimme ulkoistamaan muille ihmisille omia tehtäviämme ja niitä asioita joita meidän täytyy muistaa.

Toinen älyn ulkoistamisen muoto on vaikkapa kirjoittaminen tai piirtäminen. Digitaalisilla työvälineillä on mahdollista ulkoistaa omaa älyään liki loputtomasti.

Työvälineet ja tallenteet ovat älyn jatke.

Sanotaan, että järjestäytynyt tieto on valtaa. Sitä enemmän pystyt järjestämään ja ulkoistamaan tietoa, sitä älykkäämpi kykenet olemaan.

Älykkyyttä saat lisää yksinkertaisilla teoilla, listasin 2013 vuonna Quoraan 23 tällaista tekoa, kiteytin näistä oleelliset kohdat alle:

• Muistin kehittäminen, esim. Joshua Foer: Feats of memory anyone can do | Video on TED.com
• Matemaattisten kykyjen harjoittelu esim. Khan Academy
• Mathemagics, eli erilaisten ajattelutapojen oppiminen: ”Mathemagics”(ted.com) 
• Opettele uutta kieltä. Sanotaan, että uusi kieli on uusi ajattelutapa.
• Tarkkaile omia ajatuksiasi, reflektoi ja kirjoita ne ylös. Palaa aikaisemmin kirjoittamiisi ajatuksiin. Kirjoita ajatukset uudelleen poistamalla kaikki turhat sanat sieltä.
• Avaa mielesi: tutustu uusiin erilaisiin ihmisiin.
• Lue kirjoja. Lukeminen mallintaa toisen ihmisen ajattelua.
• Opettele opiskelemaan. Älykkyys on tapojen summa.
• Kehitä läsnäolokykyäsi.
• Ota muistiinpanoja ja kykyä kiteyttää se mitä tahdot kommunikoida muille.
• Hakeudu epämukavilta tuntuviin tilanteisiin. Todennäköisesti opit jotain.
• Syö laadukasta ravintoa.
• Tarkista tietosi useasta eri lähteestä ja hakeudu tiedon alkulähteelle.
• Sijoita ystäviesi ja läheistesi vatsoihin. Sinun hyvinvointisi tulee läheistesi hyvinvoinnista.
• Eksy ja löydä tiesi takaisin.
• Pelaa Go:ta tai jotain muuta peliä.
• Soita instrumenttia, laula tai tanssi.
• Lepää ja palaudu. Älykkyys on tietyllä tavalla myös kykyä kohdentaa tarvittava määrä energiaa taitavalla tavalla.
• Älykäs kasvaa nöyryyden määrässä päivä päivältä, koska hän oivaltaa kuinka paljon hän ei tiedä jatkuvasti ja oppii enemmän ja enemmän muilta ihmisiltä.
• Naura, elämä ei ole niin vakavaa. Oikeat ja hauskat asiat eivät ole toisiaan poissulkevia.