Marcus Aurelius olisi tänä vuonna 1858 vuotta vanha mikäli hän eläisi. Hän itseasiassa elää kuitenkin edelleen omien kirjoitustensa kautta. Ideat jotka elivät hänessä, elävät minussa ja monissa muissa ihmisissä.
”Ole kuin ilmaan heitetty kivi.”
”Kivi ei menetä mitään kun se tippuu alas, aivan kuten se ei saanutkaan mitään lentäessään ylös.”
Ulkoiset asiat eivät määritä tai muuta meitä.
Oletko rikas? Oletko köyhä?
Itseasiassa tuollaiset asiat ovat hyvin subjektiivisia.Miten edes määritellään rikas?
Minä tykkään Robert Kiyosakin määritelmästä rikkaalle: rikkaus on mielentila, jossa mietitään miten asioita voidaan saavuttaa ja saada aikaiseksi. Robert Kiyosakin määritelmässä on syy ja seuraussuhteisiin perustuvaa neroutta.
Ihmiset ärsyyntyvät usein kun pyydän heitä määrittelemään asioita. Täytyisi muistaa, että nyt olen osunut oikeaan kohtaan: määrittely on vaivannäköä ja asioiden pohtimista. Määrittely luo yhteistä kieltä ja kontekstia. Määrittely mahdollistaa myös uudelleen määrittelyn ja asioista keskustelemisen.
Mikäli asioita ei määritellä, niistä on vaikea edes keskustella.
On vaarallista identifoitua johonkin otsikkoon, jonka merkityksestä ei ole edes ymmärrystä. Mistä sinä tiedä, että olet edes rikas tai köyhä, ellet ole sitä määritellyt?
Ja onko sekään tila riittävä?
Marcus Aureliuksen mukaan ulkoisista asioista kiinni oleviin asioihin ei kannata identifioitua. Sen sijaan kannattaa keskittyä niihin asioihin joista voit päättää. Se miten reagoit asioihin. Mitä minä voin tehdä asioille nyt?
Posin kautta 