Onnellisuudesta

”Onnellisuus on sitä, kun sanasi ja tekosi ovat harmoniassa” – Mahatma Gandhi

Olenkin kirjoittanut ja varoittanut aihe blogissa, valitsemasi sanat eivät ole yhdentekeviä siitä miten omat sanavalintamme vaikuttavat meihin. Useimmiten nimenomaan kohdistamme kaikista ikävimmät sanat lopulta itseemme.

Ajatusketju menee näin ”tarkkaile ajatuksiasi; niistä tulee sanojasi. Tarkkaile sanojasi; niistä tulee tekoja.Tarkkaile tekojasi; niistä tulee tapoja. Tarkkaile tapojasi; niistä tulee luonne.Tarkkaile luonnettasi; siitä tulee kohtalosi.”

Sinä voit tarkkailemalla ajatusten, sanojen ja tekojen syy-seuraussuhteita huomata, että kohtalosi on käsissäsi.

Mikään ei estä meitä sillä tavalla kuin omat uskomuksemme maailmasta. Vuonna 2007 eli noin 11 ja puoli vuotta sitten kohtasin pisteeni elämässä jossa kysyin itseltäni: mihin uskomukseni perustuvat. Aloin testaamaan uskomuksiani todellisuutta vastaan. Huomasin olevani väärässä toistuvasti ja aloin dokumentoida tätä. Dokumentointi työ alkoi vuonna 2009. Siitä lähtien olen jatkuvasti huomannut olevani väärässä enemmän kuin oikeassa.

Tuo harjoitus on tehnyt minusta nöyrän, kiitollisen ja onnellisen ihmisen. Elämässä meidän oma kykymme käsitellä onnellisuutta ja kärsimystä ratkaisee elämän kokemuksemme: elämä on matka opetella niitä taitoja.

Rajoitamme omaa onnellsiuuttamme ja toisaalta aiheutamme oman kärsimyksemme. Elämässä on kyse siitä, että olemmeko me itsemme suurin kannattaja vai vastustaja. Päätös on meidän, nyt enää tarvitsee vain toimia sen mukaisesti.

Kuten Gandhi määrittelee: meidän täytyy tehdä vain päätös toimia sanojemme mukaan. Sanomisen edellytys on ajattelu sanojen mukaan. Mikä on ajattelun edelletys? Tietoinen kyky ymmärtää mitkä ajatukset ovat sanomisen arvoisia ja mitkä eivät.

Tässä olen hyödyntänyt nyt 9,5 vuotta jaloa kahdeksanosaista polkua ^[1]:

1. Oikea ymmärrys on tietoa kärsimyksestä, sen syntymästä ja sen loppumisesta sekä tieto harjoituksesa, joka johtaa kärsimyksen loppumiseen.
2. Oikea aie on pyyteetön, vapaa pahantahtoisuudesta ja vahingoittamisesta.
3. Oikea puhe on valehtelemisesta, eripuraa luovasta, hyväksikäyttävästä tai turhasta puheesta pidättäytyminen
4. Oikea toiminta on toisen elämän riistämisestä, varastamisesta tai siveettömyydestä pidättäytyminen.
5. Oikea elinkeino epärehellisen elinkeinon hylkäämistä ja elämän jatkamista oikeaa elinkeinoa harjoittaen.
6. Oikea ponnistus
   1. on tapaus, jossa ihminen herättää halua, ponnistelee, luo sitkeyttä, ylläpitää ja toteuttaa aiettaan jotta vielä nousemattomat pahat, taitamattomat ominaisuudet eivät nousisi.
   2. Hän herättää halua, ponnistelee, luo sitkeyttä, ylläpitää ja toteuttaa aiettaan hylätäkseen pahat, taitamattomat ominaisuudet, jotka ovat jo nousseet.
   3. Hän herättää halua, ponnistelee, luo sitkeyttä, ylläpitää ja toteuttaa aiettaan jotta vielä nousemattomat hyvät, taitavat ominaisuudet nousisivat.
   4. Hän herättää halua, ponnistelee, luo sitkeyttä, ylläpitää ja toteuttaa aiettaan jo nousseiden hyvien, taitavien ominaisuuksien ylläpitämiseksi, ymmärtämisen selkeyttämiseksi, lisäämiseksi, kehittämiseksi ja kulminoimiseksi.

7. Oikea valppaus
   1. on tapaus, jossa ihminen pysyy keskittyneenä kehoon kehossa — tietoisena ja valppaana — luopuen maailmaan liittyvästä himosta ja vastenmielisyydestä.
   2. Hän pysyy keskittyneenä tunteisiin tunteissa — tietoisena ja valppaana — luopuen maailmaan liittyvästä himosta ja vastenmielisyydestä.
   3. Hän pysyy keskittyneenä mieleen mielessä — tietoisena ja valppaana — luopuen maailmaan liittyvästä himosta ja vastenmielisyydestä.
   4. Hän pysyy keskittyneenä mielen kohteisiin mielen kohteissa — tietoisena ja valppaana — luopuen maailmaan liittyvästä himosta ja vastenmielisyydestä.
8. Oikea meditaatio
   1. on tapaus, jossa ihminen— vetäytyneenä aistinautinnoista, vetäytyneenä taitamattomista (mielen) ominaisuuksista — tulee ensimmäiseen dhyanaan: vetäytymisestä syntyvään mielihyvään ja iloon, johon liittyy suunnattua ajattelua ja tarkastelua.
   2. Ajattelun ja tarkastelun vaiettua hän tulee toiseen dhyanaan: keskittymisestä syntyvään mielihyvään ja iloon, tietoisuuden yhdentymiseen johon ei liity suunnattua ajattelua ja tarkastelua — sisäiseen vakuuttumiseen.
   3. Ilon hälvettyä hän pysyy tyynessä tasapuolisuudessa, tietoisena ja valppaana sekä tietoisena fyysisestä mielihyvästä. Hän tulee kolmanteen dhyanaan, josta Jalot sanovat: ’Tyynenä ja tarkkaavaisena, hänellä on mieluisa asumus.”
   4. Ylitettyään niin mielihyvän kuin kärsimyksenkin — kuten aikaisemmin katosivat ilo ja vastenmielisyys — hän tulee neljänteen dhyanaan: tyyneyden ja valppauden kirkkauteen, jossa ei ole mielihyvää eikä kärsimystä.

Omista vastoinkäymisistämme tai onnistumisistamme, voi tulla meille joko este tai väylä seuraavaan vaiheeseen.

”γνῶθι σεαυτόν, gnōthi seauton, tunne itsesi” – Delfoin oraakkeli

Kukaan ei lopulta tunne sinua niin hyvin kuin sinä voit tuntea itsesi. Kuka sinä olet? Elä oma elämäsi todeksi. Muista, että on parempi onnistua omassa elämässä kuin muiden.

Tahtoisin nähdä sinut valaisemassa muita omalla onnistumisellasi.

Iloa ja energiaa!

Janne

 ^{[1] Wikipedia artikkelia mukaillen https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalo_kahdeksanosainen_polku}