Kyky olla hiljaa itsensä kanssa määrittää hyvin pitkälti elämän kokemuksemme. Elämä vaan vaikuttaa kivemmalta ja muutkin ihmiset ovat kivempia kun osaamme olla ensin hiljaa itsemme kanssa.
Elämässä on kohinaa: puhetta, ääniä, huutoa ja laulua. Mihin sinä keskityt ja miksi?
Osaatko arvostaa asioita sitä mitä elämässäsi tällä hetkellä on? Mistä arvostus on peräisin?
Saamme paljon arvon kokemusta ympäristöstämme peräisin olevista tarinoista ja toki myös omista kokemuksestimme. Kannattaa keskittyä niihin asioihin, jotka ovat elämässä hyvin, niin ne vahvistuvat.
Sitten meillä jokaisella on hiukan omat määritelmät sille mikä on hyvää. Yhdelle hyvää se mikä on itselle hyvää. Toiselle hyvää on se mikä on hyvää läheisille esim. perheelle tai tiimille hyväksi. Kolmas taas ajattelee suurempaa joukkoa vaikkapa sukua tai yritystä. Neljäs ajattelee kaikkia ihmisiä ja viides taas pohtii kaikkea elävää.
Lisäksi hyvää voi ajatella erilaisella aikaperspektiivillä: yksi ajattelee tätä päivää kun toinen katsoo kaikkia tulevia sukupolvia.
Aikeistamme ja hyvyyden määritelmästämme riippuen pääasiallisesti ihminen pyrkii toimii hyvien tarkoitusperien mukaisesti. Ainakin mielemme kykenee meille perustelemaan likipitäen minkälaisen teon tahansa ja se tekee pysyäkseen järjisssään. Meille ei tee kuitenkaan hyvää mikäli tekomme, ajattelumme ja puheemme ovat ristiriidassa, alamme voida pahoin tämän seurauksena.
Opettele olemaan hiljaa itsesi kanssa, jotta voit kuuntelemaan itseäsi ja tarvittaessa viisaan ihmisen tavoin muuttamaan ajattelua, puhetta tai toimintaasi mikäli havaitset sen tarpeelliseksi.
Meissä kaikissa ihmisissä on hyvää sekä pahaa, kyse on siitä kumpaa ruokit ajatuksillasi, sanoillasi ja teoillasi.
Hyvilläkin aikeilla voi olla kielteisiä seuraamuksia. Tämä on toinen syy olla hiljaa itsensä kanssa ja opetella läsnäolotaitoja: opimme käsittelemään seuraamukset ja ottamaan vastuun niistä.
Virheiden tekeminen on sallittua, piittaamattomuus ja lasikuus sen sijaan vaativat ponnistelua. Mikäli lakkaamme välittämästä tekemisen seuraamuksista ajaudumme sitä miksi kutsutaan pahaksi.
Itsensä kuunteleminen antaa meille hyvät eväät tunnistaa omasta elämästä niitä teemoja mitä me itse ja myöhemmin mitä myös muut ihmiset oikeasti tarvitsevat. Vaikuttavimmat paikat tehdä hyvää tulevat ympäristön tarpeiden havaitsemisesta ja sen tarpeen palvelemisesta taitavalla tavalla. Tarpeen huomattuamme haluamme vielä varmistua, että olemme tehneet oikean havainnon ja vasta sitten lähdemme taitavalla tavalla löytämään ratkaisua siihen.
Pystytkö sinä istumaan hiljaa itsesi kanssa?
Posin kautta 