Hyvä tahto

Yritysmaailmassa on käsite “goodwill velka” eli hyväntahdon velka. Hyvässä tahdossa nähdään olevan jotain sellaista, joka voidaan muuttaa myös kaupalliseksi yhteistyöksi oikein toimittuna.

Velka sanana on kapeasti ja rajoittavasti ajateltu: siinä helposti tulee ajateltua, että sen minkä toiselle antaa on toiselta pois. Näin ei tietenkään ole, etenkin aineettomia asioita voi antaa kerralla ja monelle ihmiselle yhtä aikaa ja vieläpä ilman kasvavia kustannuksia.

On siis mahdollista tehdä hyvää, pyteettömästi ja ilman kasvavia kustannuksia. On mahdollista luoda olosuhteet, jossa syntyy tyhjästä ja se ei ole pois keneltäkään. Se hyvä mitä et ajatellut tehdä ja teit silti vapaasta tahdostasi on esimerkki sellaisesta.

Luomalla mahdollisuuden hyvälle annamme muille ihmisille enemmän vapauksia elämässä. Tarvitsemme elämäämme enemmän hallinnantunnetta ja myös vapauden tunnetta valita oma polkumme.

Antamalla kasvatamme muiden ihmisten vapauksia ja he tekevät itsenäisiä päätöksiä.

Antamalla toisille kasvatamme myös muiden valtaa. Antamiseen liittyy ajatteluvirhe: kuvittelemme, että jos annamme niin se on meiltä itseltämme pois tai, että se vähentäisi omaa valtaamme. Meillä on valta ainoastaan omasta toiminnastamme ja se valta ei katoa mihinkään. Tietenkin antamisella on vaihtoehtokustannus: se toiminta mitä teet vastaan ne kaikki muut kilpailevat vaihtoehdot. Mitä ikinä sinä valitsetkin tehdä, niin se poissulkee jotain.

Antamalla aikaamme ja huomioitamme vahvistamme sitä missä ikinä onkaan huomiomme. Jos annamme pyyteettömästi kasvatamme myös huomiomme kohteen vapauksia ja valtaa: kykyä tuottaa tuloksia. Sitä hyveellisemmin ja pyyteettömämmin kykenemme antamaan, sitä vahvempia ihmisiä meidän ympärillämm. Vahvistuvat ihmiset tietenkin vastavuoroisesti omalla ajallaan ja ehdoillaan, pyyteettömästi haluavat jossain kohtaa tehdä hyvää ihmisille heidän ympärillään. Näin syntyy myönteinen karman kierre.

Käänteisesti ajateltuna: Mark Manson kiteytti, että meidän tulee valita elämässä minkälaista kärsimystä olemme valmiita sietämään. Ihminen muuten sietää minkälaista kärsimystä vaan jos saa itse niin valita, tsekkaappa vaikka viimeaikaiset resilienssi tutkimukset tai kysy Victor Franklilta.

 

Taitava toiminta todellisuudesta käsin

 

Buddhalaisessa filosofiassa hyvä tahto ja oikea toiminta ovat keskeisessä roolissa elämässä. Esimerkiksi 16. Karmapan meditaatiossa oivalletaan, että hyvätkin aikeet saattavat johtaa kielteisiin seuraamuksiin. Täytyy siis pohtia tarkalleen mitä tekee ja miksi tekee, jotta ylipäätään onnistuu kasvattamaan omaa ja muiden ihmisten hyvinvointia. Motiivi hyvälle tahdolle pohjautuu ajatukseen joka on samaan aikaa itsekäs ja epäitsekäs: oivallamme, että kuinka suuri vaikutus muilla ihmisillä on omaan elämäämme. Jos omalla toiminnalla kykenemme nostamaan sekä omaa, että muiden ihmisten tasoa, niin se on oikein.

Samalla ajalla ja vaivalla saamme elämästä joku jatkuvasti kasvavan utopia täyttymys kokemuksen tai sitten valitsemamme kärsimysnäytelmä. Kyse on huomion kiinnittämisestä, ajattelusta ja toisin toimimisesta.

Se, että oikeasti kykenee kasvattamaan omaa ja muiden ihmisten hyvinvointia vaatii vaivannäköä ja syy-seuraussuhteiden hahmottamista. Valitettavan moni arkinenkin tapa tai traditio ei palvele tätä tarkoitusta, teemme niin vain oppimamme sosiaalisen koodin vuoksi ja seurauksena on tilanne jossa kaikki osapuolet lopulta häviävät ja tämä on hulluutta.

Tiedät ettei sinun tulisi syödä makeaa enempää ja syöt silti, koska ympäristö siihen kannusti, koska ympäristön vaikuttavat tekijät eivät olleet valmiita näkemään vaivaa oman ja muiden kasvunsa eteen.

”Rakkaus on vimmaista halua kasvattaa itseä, ravitakseen muiden ihmisten henkistä kasvua.” – Scott M. Peck

Rakkaus on toimintaa ja toiminta vaatii vaivannäköä: täytyy ottaa ensin selvää kaikista syy-seuraussuhteista ja sitten pohtia toimintatapoja jotka palvelevat tuota tarkoitusta.

Muille ihmisille hyvän tekemisen edellytys on, että ihmiset tunnustavat nykytilansa. Ainoa hetki jossa voimme toimia toisin on nyt. Toisin toimiminen on riskin ottamista: kun toimii toisin, eikä siitä ole kokemusta niin tietenkin ne tulokset ovat erilaisia. Egolle erilaiset tulokset ovat jännittäviä ja pelottavia olivatpa ne myönteisiä tai kielteisiä.

Myönteisten tuloksien kanssa egomme helposti keittää yli niin sanotusti eli alamme sabotoida omaa hyvää tunnettamme.

• Sabotoinnista lievä esimerkki on vaikkapa kykenemättömyys käsitellä kiitosta ja hyvää palautetta ottamalla sitä vastaan, sen sijaan saatamme mennä erilaisiin defensseihin ja jopa torjua se tarkasta toiminnasta sekä tuloksista saatu hyvä palaute.
• Äärimmäinen esimerkki on rutiköydä lottovoittaja: mihin ne rahat katosivatkaan vaikka hän voitti lotossa?

Ja näistäkin esimerkeistä on helppo löytää muut ihmiset, harva näistä itseään löytää. Viisaat toki tunnistavat näitä käyttäytymismalleja itsestään, sillä onhan nämäkin kaikkien meidän potentiaalin sisäpuolella samalla tavoin kuin huomattavasti taitavampi tapa toimia myös.

Vaihtoehtoisesti voimme kuunnella ja ymmärtää, ottaa vastaan ja pohtia painoarvoja. Mitä nämä tulokset minulle kertovat todellisuudesta?