Elämässä on useita ristiriitoja, asioita jotka ovat totta yhtä aikaa. On vaikea erottaa mikä on syy ja mikä on seuraus ja mitä tulisi tehdä missä järjestyksessä?
Ensimmäinen asia mitä elämässä tulee tehdä, on hyväksyä ja rakastaa nykyhetkeä. Tämä tarkoittaa itsesi rakastamista juuri sellaisena kuin se on. Sama pätee myös lähimmäisiin ihmisiin. Minkään ei tarvitse muuttua: se kuka me olimme eilen on jo mennyt, se kuka olemme huomenna on vielä mysteeri. Olemme läsnä ainoastaan nyt, niin täydellisinä ja epätäydellisinä kuin mahdollista. Tämän hyväksyminen ja ilmaiseminen on välittämistä.
Mikäli elämäsi tuska ja ohikiitävä onnesi aiheuttavat haasteita rakastaa nykyhetkeä muista tämä: sonta on erinomainen lannoite ja kasvualusta, josta syntyy kukoistava tunkio vielä joku päivä.
Nykyhetken ja kaiken siinä olevan hyväksymisen jälkeen seuraava tehtävä on kiitollisuus siitä kaikesta mitä on. Kiitollisuudella en tarkoita päälleliimmattua yltiopositiivisuutta, vaan syvää syy-seuraussuhteiden oivaltamista. Syy-seuraussuhteiden oivaltamisen myötä alat ymmärtää, niitä epätodennäköisyyksiä joilla kaikki mikä on ympärilläsi on tullut olemaan. Kun ymmärrät tätä ketjua, sellainen tunne kuin awe – eli syvä kunnioitus kaikkea koko maailmankaikkeuden ihmeellisyyttä ja suuruuttaa kohtaan saattaa vallata mielesi. Kun oivaltaa syy-seuraussuhteita ja todennäköisyyksiä, niin kiitollisuudesta alkaa tulla luonnollinen osa läsnäoloasi. Ihminen ei vaan voi saada riittävästi huomiota, myönteistä palautetta ja ylipäätään rakkauta. Huomio on rakkauden ja vallan valuutta ja vararikko häämöttää kaikilla meillä horisontissa. Olemalla kiitollinen siirrät tuota horisonttia hiukan kauemmas mitä se muuten olisi.
Syy-seurauksista oivallus: saat elämältä enemmän puhumalla sille kauniisti, kuin kiroamalla sitä.
Ensimmäisessä ja toisessa tehtävässä onnistuminen synnyttää myönteisen karman kierteen. Teemme valinnan olla plussa, eikä miinus tähän lyheen yhteiseen olemassaolomme tarinaan. Mikä ikinä onkaan kohtalomme, me saamme päättää miten me reagoimme ja miten me toimimme sen tapahtuneen perusteella. Toimintamme seurauksena voimme muuttaa tulkintojamme kokemuksistamme: voimme muuttaa kaiken koetun kasvualustaksi.
Puhun ärsyttävyyteen asti kasvusta. Kasvu on vain seuraus ensimmäisen tehtävän suorittamisesta ja siitä syntyneestä toisesta valinnasta. Valitsemme kohtalomme kaikesta huolimatta. Elämä testaa meitä jatkuvasti ja sille antamamme palautteen perusteella antaa meidän tarvitsemia tehtäviä ratkaistavaksi. Oma kypseetemme taso ratkaisee sen miten me koemme elämämme. Puhdas kokemus elämästä edellyttää läsnäolotaitoja kuten:
- Taito nähdä maailma sellaisena kuin se on.
- Taito erottaa ne asiat joista voimme päättää ja joista emme voi päättää.
- Taito erottaa se mikä on tarpeellista tai välttämätöntä.
- Taito erottaa itsemme ajatuksistamme ja tunteistamme.
- Taito rakastaa eli toimia tavalla joka kasvattaa omaa ja muiden ihmisten hyvinvointia.
- Taito tunnistaa se mikä on tärkeää, siitä mikä ei ole tärkeää. Jatkeena kyky tunnistaa se mikä on kiireellistä, siitä mikä ei ole kiireellistä.
Nykyhetki on oiva paikka tehdä havaintoja siitä mitä on. Toisaalta nykyhetkessä voi myös pohtia sitä mikä on oikein. Nämä kaksi aktiviteettia ovat maailmankaikkeutta ylevöittävää tekemistä. Kun meillä on mielikuva siitä mikä on oikein, voimme verrata sitä omiin havaintoihimme todellisuudesta. Mikäli sen mikä on oikein ja sen miten asiat ovat, välillä on ero – me voimme alkaa pohtia miksi näin on ja toisaalta sitten mitä me voisimme tehdä tuolle erotukselle vahingoimatta kokonaisuutta.
Akuutti tietoisuus nykyhetkestä johtaa harmoniseen kokemukseen, jossa emme tahdo rikkoa sitä mikä toimii vaan ainoastaan sen mikä huolellisen havainnointimme perusteella ei vahvistaa omaa eikä muiden elämänmuotojen hyvinvointia.
Taitavan ajattelun ja toiminnan välillä on paradoksi: toisaalta toiminta ja esimerkki ovat arvostettavia. Esimerkiksi Marcus Aurelius toteaa ansiokkaasti ”älä tuhlaa aikaa sen pohtimiseen, millainen hyvä ihminen on. Ole sellainen.”
Toisaalta ristiriidan toinen puoli on, että mikäli emme käytä aikaa reflektointiin ja oikeiden asioiden pohtimiseen, mistä me oikeastaan tiedämme tekevämme niitä? Stoalainen ohjenuora on toimiva siinä vaiheessa kun toimintamme on taitavaa. Ennen taitavaa toimintaa tarvitsemme taitavampaa ajattelua ja taitavampi ajattelu tarvitsee hetkittäistä pysähtymistä ja itseltään kysymistä:
- Onko tämä kypsä tapa reagoida tähän asiaan?
- Onko tämä välttämätöntä? Miksi? Miksi? Miksi? Miksi? Miksi?
- Mikä on tärkeintä tekemistä juuri nyt?
Se mikä tekee nykyhetkestä hienon on elämän orgaanisuus ja katoavaisuus: elämä pyrkii järjestäytmään ja entropoia pitää huolen, että se ei tässä onnistu. Elämä on jatkuva rakennettaan muuttava superorganismi ja sinulla on rooli sen seuraavassa vaiheessa. Se mitä sinä tietoisuudellasi kykenet oivaltamaan elämän hyvinvoinnin tueksi, se saa hetken olla osa suurempaa tarinaa. Saat tehdä oman osasi, kunnes sinä ja työsi joku päivä siirtyy ajasta ikuisuuteen.
Voit käyttää tietoisia kykyjäsi tähän: mieti mikä on sellaista toimintaa josta on itsellesi ja muille hyötyöä? Tämä on elämäntarkoituksesi. Mieti mitä voit tehdä elämäntarkoituksesi toteutumiseen tänään? Miltä elämäntarkoituksesi näyttää viikon, kuukauden, vuoden, kymmenen vuoden, kolmen kymmenen vuoden kuluttua? Voit kytkeytyä osaksi suurempaa tarinaa, jolloin toimintasi merkitys saa aivan uudenlaista energiaa ja tuulta alleen. Me seisomme kaikki jättiläisten olkapäillä. Olemme osa sattumien ja syy-seuraussuhteiden ketjua, jossa meillä on tilaisuus pelata tulevia tilaisuuksia paremmiksi omilla tietoisilla valinnoillamme.
Tavoitteet ovat tienviittoja ja suunnannäyttäjiä. Tärkeää on kuitenkin tämä hetki ja se, että kuljet oikeaan suuntaan. Siitä mitä vastaan tulee emme voi tietää ja sitä meidän tulee rakastaa. Rakastaminen on se ristiriitainen kyky, joka muuttaa koko elämän kohtalon.
Lisää luettavaa:
- The Big Leap, Gay Hendricks
- Are you Fully Charged?, Tom Rath
- The Happiness Equation, Neil Parischa
- The Happiness Advantage, Shawn Achor
- Give and Take, Adam Grant
- Sisäinen tuli, Jari Sarasvuo
- The Road Less Travelled, Scott M. Peck
- The Seven Levels of Intimacy, Matthew Kelly
Posin kautta 