Esimerkki on mahtavin sosiaalisen ja kulttuurillisen muutoksen voima. Kaikki ihmisille merkitykselliset muutokset ovat lopulta sosiaalisia ja kulttuurillisia muutoksia: jos ympäristö muuttuu, käyttäytymiset täytyy myös muuttua ja koska olemme laumaeläimiä niin etsimme käyttytymismalleja ympärillä olevista ihmisistä.
Käyttätymisen muutos on havaittivsssa ensin ajattelun, sitten puheen ja toiminnan muutoksena. Ajattelunmuutosta ymmärrettävistä syistä emme voi sen vuoksi havaita muissa ihmisissä laisinkaan avain aluksi. Ajatukset somatisoituvat ajan kanssa ja muuttuvat, puheeksi, eleiksi ja toiminnaksi joko tietoisesti tai tiedostamattomasti.
Meistä tulee se mitä me ajattelemme, sanomme ja teemme toistuvasti.
Ajattelun vipuvoiman vuoksi jokaisen ihmisen ajatteun tason merkitys on valtava koko ihmiskunnalle.
Mahajana Buddhalaisuus, johon mm. Zen koulukunta kuuluu, uskoo valaistumiseen nostamalla koko ihmiskunnan ajatteuntasoa ja siitä seuraavaan ’äkkivalaistumiseen.’ Lähestymistapa on myötätuntoisempi siinä mielessä, että kollektiivinen etu nähdään ainoana todellisena etuna.
On helppo kuitenkin aliarvioida mitä omalla ajattelulla, puheella ja toiminnallaan (esimerkki) voi saada aikaiseksi. On helppo laiminlyödä oma sisäinen työ, muun arkisen aherruksen vuoksi. On tärkeitä ja kiireellisiä asioita. Sitten on tärkeitä ja kiireettömiä asioita. Tärkeiden ja kiireettömien asioiden kärjessä on sisäinen työ.
Sisäisen työn käsitteen alle määrittelisin kullekkin meille tällä hetkellä tiedostetut tärkeät asiat. Usein koettu kärsimys tuo tietoisuuteen asioita, joista saamme sisäiselle työlle otsikoita. Nätä otsikoita voimme lähteä sitten purkamaan.
Otsikko voi olla mikä tahansa tunne tai kokemus päivän ajalta.
Esimerkki: ”muut ihmiset eivät arvosta sitä mitä minä teen”
- Kokemuksen kirjoittaminen johonkin lausemuotoon on ensimmäinen asia. Valitettavaaa on kuitenkin, että usein ensimmäinen lausemuoto on oikeasti se mitä me tarvitsemme. Ensimmäinen versio on kuitenkin alku, jolla voi kokeilla onneaan vaikka Googlen kanssa.
- Kokeilin tätä lausetta ja sain lähinnä kivoja ”X syytä sille miksi Y ihminen ei pidä sinusta”, joista ei ole kovin syvällistä arvoa.
- Syvällistä arvoa kuitenkin alkaa saamaan kun oppii kysymään Googlelta tai joltain muulta luotettavalta lähteeltä parempia kysymyksiä. Esimerkkinä muotoilin kokemukseni englannin kielellä muotoon ’people who value me as opposed to those who do not’ suomen kielellä lause voisi mennä esimerkiksi ihmiset ’jotka arvostavat minua vastaan ihmiset jotka eivät arvosta minua.’
- Valitettavasti täytyy todeta, että suomenkielinen sisältö Google hakujen piirissä on sen verran suppeaa, ettei sieltä löytynyt silmäilyllä laadukasta sisältöä.
- Englanninkielisellä haulla sen sijaan löytyi useitakin arvokkaita lähteitä. Mm. Psychologytoday.comista peräti kaksi korkean arvon artikkelia. Useasti löytyy myös muista lähteistä kuten Quora vähintäänkin lisää lähteitä, jossa pääsee syventymään aiheen piiriin.
Googlaus on helppo ja nopea tapa päästä alkuun. Kirjat ovat pääsääntöisesti kuitenkin edelleen laadukkain ja samaan aikaan tiivein lähde tiedolle mitä on olemassa. Kun luet kirjoja, jotka ovat sinulle ajankohtaisia aiheita alat saamaan valtavaa vastinetta sijoittamallesi ajalle.
Me emme edes tiedä kuinka paljon me emme tiedä. Emme tiedä kuinka paljon ymmärrystä on kirjoitettu ja löydetty jo. Esimerkki omasta kirjafunnelistani 2015 vuodesta saakka:
925 kirjaa, joissa näen olevan arvoa tunnistettu
201 kirjaa luettu
~30 kirjaa jotka omistan, mutten ole vielä lukenut loppuun
~15 kirjaa jotka omistan ja tahtoisin olla lukenut jo
1 kirja johon oikeasti hetkessä pystyn keskittymään ja se on se, minkä aiheen koen kaikkein ajankohtaisimmaksi ja arvokkaimmaksi
Tällä auttaa sinua hahmottamaan sitä, että kuinka paljon täytyy ymmärtää ensin sitä mitä me ymmärretään jo. Täytyy oppia kysymään oikeita kysymksiä ja tietoa on valtavasti jo saatavilla. Oikotiet eivät tässä tapauksessa vie lopulta mihinkään merkitykselliseen, vaikka ne niin toki ensimmäisellä vilkaisulla näyttäisivät kuinka houkuttelevilta.
Sosiaalisina laumaeläiminä, se mitä ajattelemme, puhumme ja teemme on luontaisesti linjassa ryhmän kanssa. Tästä poikkeaminen vaatii rohkeutta ja riskinottoa, joita ei voi vähätellä. On helppoa tyytyä siihen mitä on nyt, vaikka se ei olisi oman eikä ryhmä parhaaksi nyt.
Jos maailmaa muuttuu ja me muutumme, niin miksi emme muuttuisi sitten myönteisempään?
“Jokainen hetki meillä on kaksi mahdollisuutta joko astua eteenpäin kohti kasvua tai astua taaksepäin turvallisuuteen” – Abraham Maslow