Otsikon toteamus on helpommin sanottu kuin tehty, ainakin itselleni.
Suomalaisessa kulttuurissa on paljon sellaisia omavaraisuuden ihanteita. Eikä tätä helpota sellainen kulttuurillinen ominaispiirre kuin sisu, joka vääränkaltaisena ilmentymänä johtaa turhan kärsimyksen pitkittymiseen.
Kävin tuossa alkuviikosta läpi tämän vuoden Nordic Business Forum puhujien esittelyitä läpi, kun ei siellä rehellisesti sanottuna kovin montaa tuttua nimeä ollut. Marcus Buckingham oli sellainen hahmo ja nimi, joka minun olisi pitänyt tuntea ja muistaa. Olenhan minä Gallupin tuottaman Strengthfinderin sekä strength based leadership -menetelmän suuri fani.
Marcus Buckinghamilla on mielenkiintoinen kysymys: minkälainen maailma olisi, jos suurin osa ihmisistä olisi tehtävissä, joissa he voivat käyttää vahvuuksiaan? Jari Sarasvuo kommentoi tähän ajatukseen, että tällaisessa tilanteessa ihmisen heikkouksesta tulee muiden ihmisten markkinarakoja. Kiehtova ajatus!
Suosittelen vahvasti Strengthfinder 2.0 testiä – jonka mukana tulee lyhyt kirja. Tom Rath on aikakautemme kirkkaimpia ajattelijoita.
Tuosta testistä selviää esim. omat top 5 tai vaikkapa top 34 vahvuutta. Itse tein pari vuotta takaperin tuon laajemman version, josta selviää nuo 34 vahvuutta. On hyvä tietää, myös mitkä eivät ole ensisijaisia, jottei keskity niihin liikaa.
Omasta top 7:sta testin mukaan löytyy:
- Connectedness – eli syy-seuraus yhteyksien ja muutenkin kaiken ykseyden tuntemisen herkkyys (ihmissuhteiden rakentaminen).
- Intellection – pohdiskelu ja älyllisten keskusteluiden arvostus (strateginen ajattelu).
- Strategic – kyky löytää vaihtoehtoisia etenemistapoja ja tunnistaa erilaiset toistuvat kaavat (strateginen ajattelu).
- Learner – uteliaisuus ja kiinnostus oppimista kohtaan (strateginen ajattelu).
- Relator – kyky nauttia syvistä ihmissuhteista työskennellessä yhteisiä tavoitteita kohti (ihmissuhteiden rakentaminen).
- Arranger – joustavuus ja kyky organisoida asioita tapahtumaan (toimeenpanokyky).
- Self Assurance – itsevarmuus omasta elämästä, vahva sisäinen ’kompassi’ ja luotto siihen, että valittu suunta on oikea (vaikuttaminen).
Strengthfinderin kuvaavat taipumukset toimia ovat sellaisia, joita tuskin tulisi ajatelleeksi jos puhutaan vahvuuksista. Tämä testi ei ota kovinkaan hyvin huomioon vaikkapa opittuja taitoja, jotka sitten vielä muokkaavat sitä missä koemme olevamme hyvä. Vahvuuksilla on merkitystä myös taitojen oppimisen kanssa: se voi olla nopeaa ja kivutonta, tai sitten siinä voi mennä tovi.
Yksi konkreettinen vahvuus tuli itsellä mieleen, joka juontuu juurikin näistä taipumuksista: kirjoittaminen vastaan kasvokkain tapahtuva vaikuttaminen. Kasvokkain tapahtuvassa kohtaamisessakin on useita alalajeja, joissa huomaan, että usein väärinymmärryksiä ja tulkintoja tapahtuu puolin ja toisin. Toisille oikeassa maailmassa tapahtuva arkinen kanssakäyminen on todella luontevaa, kun taas vaikkapa syvällisen tekstin kirjoittaminen ei välttämättä onnistu aivan tuosta noin vaan.
Mitä tulee vahvuuksiin, niin monesti ne saattavat kääntyä heikkouksiksi ajoittain. Tai muuten vaan tulla väärin ymmärretyksi. Se, että kykenee ajattelemaan syvästi ja monista eri näkökulmista tulkitaan helposti joksikin muuksi mikäli asiaa ei vaikkapa itse tiedosta.
Heidi Halvorson on kirjoittanut kirjan “No one understands you, and what to do about it” eli ”kukaan ei ymmärrä ja mitä tehdä asialle.” Kirjasta on ollut valtavasti hyötyä väärinymmärryksien tunnistamisessa ja sitten välttämisessä. Ihmisiä on valtava joukko erilaisia ja yhtenä ihmisenä meillä on rajattu käsitys siitä mitä muut ihmiset oikeastaan ovatkaan. Tarvitsemme tarkempaa ymmärrystä itsestämme ja muista ihmisistä
Omista vahvuuksista on hyvä olla tietoinen. Vähitellen voimme tulla tietoiseksi myös muiden ihmisten vahvuuksista ja ehkä me joku päivä löydämme sellaisia ihmissuhteita, joissa yhä useampi voi toimia vahvuuksiensa mukaisesti.
Kun työskentelee vahvuuksistaan käsin, kykenee luomaan muille ihmisille enemmän hyvää. Kun kaikki työskentelevät vahvuuksistaan käsin, saamme kaikki sen suurimman hyvän.
Posin kautta 