On todennäköistä, että mielessämme tapahtuu paljon mitä tietoisesti emme kykene havaitsemaan.
Aiheena alitajunta tai tiedostamaton mieli on vaikea, koska mielen mittaaminen on vaikeaa. Pystymme mittaamaan mielen aktiivisuutta, voimme kuitenkin vain veikata mitä mielessä oikeastaan tapahtuu.
Torkuilta herätessäni tänään fiilis ja ensimmäinen ajatus oli, että nyt on varmasti joku alitajuinen prosessi tehnyt tehtävänsä. Ajatuksen kirkkaus ja läsnäolo hetkessä oli taas helppoa, kun aikaisemmin päivällä tietoinen läsnäolo oli vaikeaa.
Mielenkiinnosta kirjoitin nämä sanat ”alitajuiset prosessit Googleen.” Odotan suomen kielellä saavani harvoin mitään kovin tieteellisiä vastauksia, sillä suomenkielinen Wikipedia vaatii vielä paljon työtä ja tieteelliset tekstit ovat hajanaisia. Tällä kertaa löysin mielenkiintoisen otannan tietoa: avasin yli 10 juttua useilta eri välilehdiltä. Aihealueet vaihtelivat näyttelemisestä kirjoittamiseen, kuluttajamainonnasta B2B markkinointiin, paranormaalista uskontoon, psykologiaa ja myös ohjelmistorobotiikkaa löytyi seasta.
Ihmismieli liittyy kaikkeen siihen mitä ihminen tekee. Osa ymmärryksestä, jota meillä on, on testattu ja toimii. Osaa harjoitetaan, koska sen uskotaan toimivan ja se toimii.
Erityisen mielenkiintoista on tämä jälkimmäinen osuus: uskominen. Uskominen on tässä yhteydessä asioiden ottamista todesta, ilman todisteita. Emme puhu nyt siis uskonnosta vaan tästä meidän mielemme kyvystä ottaa asioita ilman, että niitä on todistettu mitenkään.
Kykenemme uskomuksilla luomaan haluttuja vaikutuksia omaan kehoomme. Uskon voimalla voimme parantaa tai tappaa itsemme, tsekkaa placebo ja nocebo.
Plasebo tutkimukset osoittavat uskon voiman valtavuuden. Valtavan paljon mielenkiintoisempaa on se, että emme oikeasti tarvitse mitään pillereitä nauttiaksemme näistä plasebo vaikutuksen myönteisistä vaikutuksista. Meillä on jo kyky luoda itsellemme myönteisempiä uskomuksia, tämä on sekä tietoinen, että alitajuinen prosessi.
Joskus uskomme jotain, koska haluamme uskoa niin. Voimme valita, ja tuohon haluun voi vahvasti vaikuttaa alitajuinen impulssi.
Uskominen voimakas ja hallitsematon voima, jolla ei ole suuntaa tai tarkoitusta. Tietoinen mielemme kykenee ponnistelun kautta tuomaan sekä suunnan, että tarkoituksen. Tietoisten kykyjen käyttäminen vaatii kuitenkin aikaa ja vaivaa, esimerkiksi: oletko sinä kirjoittanut tavoitteesi ylös? Todennäköistä on, että et vielä ole niin tehnyt. Miten kuvittelen kykeneväsi ohjaamaan voimakasta ja hallitsematonta voimaa, jos et tietoisesti edes tiedä suuntaa?
Tietoisen mielen heikkous on sen käyttämisen raskaus ja rajallinen kapasiteetti. Helposti hubriksen vallassa kuvittelemme osaavamme ja tietävämme asioita, olemme kuitenkin valtavan rajallisia.
Tarvitsemme suunnan. Meidän täytyy tietää se mikä on meille tärkeää, esim. arvot – se mikä on meille uhraamisen arvoista ja tärkeää, sekä se mitä emme ainakaan halua menettää. Kun meillä on suunta, tavoite tai tarkoitus ja arvot, niin meidän täytyy laittaa nämä arvot toimintaan eli hyveiksi.
Yleensä tässä kohtaa ihminen alkaa etsiä tietoa, joka tukee hänen uskomuksiaan. Tätä kutsutaan muuten uskonnoksi. Osa ihmisistä itseasiassa kykenee ponnistelemaan hieman tätä taipumusta pidemmälle ja kykenee etsimään tietoa, joka kyseenalaistaa omia uskomuksia.
Tieteellinen menetelmä perustuu ajatukselle, että sinun tulisi yrittää todistaa uskomuksesi vääräksi. Mikäli tämä ei onnistu, niin tätä voidaan alkaa pitää tietona.
Jatkuva uskomuksien haastaminen tuntuu vaikealta johtuen energiaa säästävästä biologiastamme. Se, mikä tuntuu aluksi mukavimmalta, ei vie välttämättä pisimmälle. Tietoisen ponnistelun kautta ikään kuin suodatamme myös alitajuiset prosessit sellaisiksi, jotka palvelevat omaa tarkoitustamme. Lopulta mitä ympärillemme jää on totta, hyvää ja kaunista.
Posin kautta 