Muista tehtäväsi, hylkää tekosyyt ja työskentele keskittyneesti kohti tehtävääsi -sanat, jotka kiteyttävät tämän päivän oppimiseni.
Pitkässä juoksussa se, mikä antaa elämässä täyttymyksen on merkityksien saavuttaminen eli etenemisen tunne (esim. välietapin saavuttaminen) tai sitten lopputuleman saavuttaminen. Merkityksiä saavutetaan tekemällä oikeita asioita riittävällä tiheydellä. Toisin sanoen: puretaan mikä tahansa haluttu lopputulema tai välietappi tekemiseksi, ja sitten tehdään sen eteen jotain vaikkapa joka päivä.
Elämässä saavuttaminen on todennäköisyyksien muokkaamista väistämättömiksi mahdollisuuksiksi ja tämän rentoa toteuttamista. Jos toimitaan nyt vaikkapa haluttu tekeminen päivätasolle, niin kuka tahansa pystyy ottamaan 5 – 30 min ajastaan ja käyttämään sen ajan työskennellen kohti haluttua lopputulemaa. Tämä ei ole rakettitiedettä.
Kohtaaminen todellisuuden kanssa on kuitenkin karu: kuinka moni ja millä todennäköisyydellä kuitenkaan toteuttaa haluttua tekemistään? Allekirjoittanut kirjoittaa blogin päivässä 85% todennäköisyydellä viimeisimmän tarkistuksen perusteella. Parhaana vuotena olen päässyt 90% todennäköisyyteen.
Maailma tarjoaa vaivattomasti kaikkea sitä kohinaa, jonka taakse tärkeät ja oikeat asiat hautautuvat. Tekosyitä on loputon liuta miksi asiaa X ei voinut tehdä tai miksi en pysty tekemään asiaa Y.
Oikeasti mitä se vaatii?
Kävimme kollegani Toni Heiskasen kanssa hyppäämässä laskuvarjolla viime perjantaina. Tämän kokemuksen innoittamana olemme summanneet taidot, joita laskuvarjohyppy vaatii: ei vaadi muuten mitään erityisiä taitoja, painovoimaan olemme kaikki kahlittuja ja antaa sen vaan hoitaa hommansa.
Suomeksi sanottuna ainoat esteet, mitä meillä on tekemisessä ja erityisesti nyt asioiden kokeilemisissa on mielemme luomia tarinoita. Mistä me voimme tietää, ennen kuin meillä on riittävästi kokemusta ja ymmärrystä aiheesta?
On toki olemassa rajoitteita ja annettuja ominaisuuksia. Otetaan esimerkiksi vaikkapa fyysiset ominaisuudet, joiden muokkaaminen on rajallisesti mahdollista. Näiden pohjalta karu totuus on, että nämä rajoitteet ovat olemassa. Se ei kuitenkaan ratkaise minkälaisia rajoitteita ulkomaailma meille asettaa vaan miten me suhtaudumme noihin rajoituksiin.
Rikkaan ihmisen mielen tila on kysyä: ”miten se on mahdollista?”
Kysymys ei muuten tarkoita, että kaikki olisi mahdollista yhtä aikaa tai pitäisikään olla. Kun kysyy ”miten se on mahdollista?”, niin tulisi asettaa itsensä sellaiseen tilaan, että miettii oikeasti mitä uhrauksia se vaatii, jos minä valitsen tehdä näin. Kysymys pohjautuu äärimmäiseen totuuteen, eikä todellakaan pilvilinnoihin. Miten se on mahdollista yhdistettynä ymmärrykseen missä ollaan nyt, pistää ajattelemaan, että mitä tekemällä toisin asiat voisivat olla toisin.
Jos sinulla on tahto, että maailma olisi toisin, niin unohda se. Mieti, mikä on oikeasti päätösvaltasi alla, mitä voit muuttaa. Sitten kun tiedät mitä voit ja haluat muuttaa, niin muista kysyä itseltäsi miksi? Kun tiedät mitä haluat ja voit muuttaa ja miksi, niin olet vahvoilla. Sinun enää täytyy tehdä tästä toiminnasta tapa, josta ajan kanssa tulee sinun luonteesi ja lopulta kohtalosi.