Se mitä ajattelet toistuvasti se vahvistuu.
Sen vuoksi kannattaa ajatella viisaita ajatuksia toistuvasti.
Ai, että mitenkä voi tietää, että ajatukset ovat viisaita. Yksi tapa on tietää, siitä, että ne ovat toimineet määrällisesti muilla ihmisillä eli nämä ihmiset ovat saaneet aikaiseksi niitä tuloksia joita sinä haluat saada aikaiseksi.
Noin viisituhatta vuotta sitten prossinkaudella (3300–1200 eaa) ihmisen elinajanodote syntymässä oli 26 vuotta. 2010 maailmassa se oli 67,2 [1]. Tietenkin pronssikaudella alhaisen elinajanodotteen syntymässä aiheuttaa se, että suurin osa ihmisistä kuoli ennen 30:ta ikävuotta. Ne ketkä elivät saattoivat hyvinkin elää esimerkiksi 65 vuotiaaksi.
Miten tämä liittyy viisaisiin ajatuksiin? PRB:n arvion mukaan noin 108,5 miljardia [2].
Tutkija Michael Ruby arvioi, että kaikkien ikinä eläneiden ihmisten keskimääräinen elinikä asettuu 30 – 40 vuoden tienoille [3], riippuen siitä, mihin ihmiskunnan aloitus asetettaisiin. Jos näitä lukuja käyttäen vaikka vähennettäisiinkin nyt tällä hetkellä elävät ihmiset, eli toetaan tuosta luvusta vaikka 7,6 miljardia pois [4], niin saadaan kätevä 100,9 miljardia ihmistä jotka ovat eläneet ennen meitä. Jos käytämme 100 miljardia ihmistä laskemisen helppouden vuoksi ja sitten otetaan vaikka Michael Rubyn luvusta 35 vuotta keski-iäksi niin saamme yhteensä homo sapien suvun edustajien eläväksi elämäksi 350 miljardia vuotta.
Tuo on siis se aika, jota voidaan arvioida, että lajimme edustajilla on ollut aikaa elää. Veikkaukseni on, että se on lyhyt aika, jos rupeisi ynnäämään yhteen vaikkapa muurahaisten kollektiivista yhteenlaskettua elämää.
Evoluutio perustuu ajatukseen, että se mikä ei kykene sopeutumaan saa kuolla pois. Se mikä ei toimi kuolee pois, niin karulta kuin se kuulostaakin. Evoluutioprosessissa parempia tuloksia syntyy sattumalta.
Miten sitten on käynyt niin, että lyhyessä ajassa olemme lajina sopeutuneet ja ottaneen merkittävän roolin tämän hetkisen ekosysteemimme jokaisessa kolkassa. Lisäksi olemme se laji, jonka loisina tai jeesillä muut lajit ovat päässeet ensimmäisenä käymään avaruudessa. Toden totta, aika monta nisäkästä esim. koirat ja simpanssithan faktisesti vierailivat avaruudessa ennen ihmistä. He eivät kuitenkaan tehneet tätä omasta päätöksestään, vaan meidän päätöksestämme.
Homo sapien suvun menestymiseen toki varmasti löytyy biologisia syitä jotka mahdollistavat toimintamme. Mielenkiintoisin piirre minusta on kuitenkin niin kutsuttu kulttuurievoluutio, jonka mahdollistaa meidän edistynyt ja joutavat tapamme kommunikoida lajitoveriemme kanssa. Kulttuurievoluutio mahdollistaa oppimisen muilta, ilman, että meidän täytyy toistaa samoja virheitä. Kulttuurievoluutio siis mahdollistaa paremmat tulokset ilman, että jokaisen täytyy tehdä samaa virhettä.
On olemassa ihmisiä, jotka ovat saaneet jo sinun haluamasi tulokset elämässä aikaiseksi. On olemassa ihmisiä, jotka ovat jo oppineet niiltä ihmisiltä, joilta haluat oppia. On ihmisiä, joiden ajattelusta voit mallintaa merkittävästi vaikkapa lukemalla heidän teoksiaan.
Se muuten, että joku muu on jo lukenut ja ottanut selvää, ei tarkoita automaattisesti ettei sinun täydy. Siitä on vain apua sen hahmottamisessa, mikä on viisasta ja mikä ei.
Viisautta ei voi tietää, ellei sitä testaa jatkuvasti.
Viisas ihminen oppii muilta, ja testaa näitä ajatuksia jatkuvasti eli joka päivä.
Seneca kehottaa oppimaan muutamista hyvistä lähteistä pikemminkin kuin laajasti monista. Kun löydämme erinomaisia lähteitä, niin niihin kannattaa palata jatkuvasti ja syventää suhdettamme tähän viisauteen. Se mikä toimii, ansaitsee tulla toistetuksi, siihen mikä toimii kannattaa keskittyä.
Haluaisitko mieluummin vähän viisautta vai paljon tyhmyyttä?
Kannattaa tutkia ketkä ovat saaneet mitä tuloksia aikaiseksi ja ottaa niistä opiksi.
[1] https://en.wikipedia.org/wiki/Life_expectancy
[2] https://www.prb.org/howmanypeoplehaveeverlivedonearth/
[3] https://www.quora.com/What-is-the-average-age-of-all-humans-who-have-ever-lived
Posin kautta 