Elämää voisi luonnehtia kynttilässä palavaan liekkiin: se on kovin haavoittuvainen. Elämän kuitenkin erottaa vaikkapa kynttilästä se, että sen rajallisuus on lähempänä äärettömyyttä toisin kuin kynttilän. Elämällä yleensä on myös roihutessa tapana vahvistua, toisin kuin kynttilän liekin jossa roihu lähinnä aiheuttaisi nopeamman palon.
Olen pohtinut useasti sitä, millä elämässä on todella väliä. Monesti se pohdinta palaa takaisin siihen mikä on kestävää. Elämässä kovinkaan moni asia ei ole lopulta kestävää.
Elämällä itsellään on mahdollisuus roihuta. Toisena roihun muoton on ideat, jotka tuntuvat selviytyvän sukupolvelta toiselle sellaisina toimintaan velvoittavina ajatuksina.
Parhaimpia tällaisista ajatuksista ovat mielestäni hyveet, jotka ovat siis arvoja toiminnassa.
Se miten toimit, kertoo mitä arvostat.
Tietoinen mielemme ei riitä tätä koko tarinaa kuitenkin pysty muuttamaan silmän räpäyksessä vaan pikemminkin on kyse pienistä valinnoista arjessa joita valitsemme vahvistaa toistuvasti.
Sosiaalisina olentoina meidän arvomaailmaamme vaikuttaa muut ihmiset ja vaikkapa se mitä me muistamme kullakin hetkellä. Identiteettitasolta toimiessa kuitenkin muistamme kuka me oikeastaan olemme ja miksi. Kun muisamme valintojemme ja identiteettimme merkityksen osana suurempaa tarinaa niin siitä alkaa tulla uhrautumisen arvoista eli pyhää.
Elämässä on väliä sillä toimimmeko me sanomejemme, arvojemme mukaisesti ja sitten kun emme kuitenkaan toimi niin kykenemmekö antamaan itsellemme ja muille anteeksi.
Elämä on pitkä sekä toistuva harjoitus arvojen mukaista, eli hyveellistä elämää kohti. Parhaimillaan se on sitä, että toimimme niin kuin sanomme ja uskomme. Tässä onnistuessaankin ihmisten kohtalo ei ole taattua glitter kirjoitusta vaikka voisi kuvitella, vaan kohtalot saattavat jäädä karuiksi.
Hyveitä harjoittamalla saa kuitenkin sellaisia asioita aikaiseksi jotka eivät ilman olisi mitenkään mahdollisia. Oma suosikkiesimerkkini on Mahatma Gandhi jonka esimerkin voimasta maailmasta on tullut paljon parempi paikka. Gandhi pyrki elämään hyveellistä elämää eli noudatti omia arvojaan, oppi muilta ihmisiltä, ja ponnisteli tehdäkseen parhaansa. Tästä seurasi valtavasti hyvää.
Hyveiden harjoittaminen on kestävää, silläs se antaa ideoille elinvoimaa. Hyveet taas luovat kestävää hyvinvointia itsellesi ja muille sen ajan kun harjoitat ja elät.
Posin kautta 