Mitä on elämä ja mihin parempi elämä perustuu?

Mitä on elämä blogisarjassa pureudun elämään ja pohdin sitä miksi se ei ole jo parempaa? Aiheen ympäriltä tulen jatkamaan kirjoittamista ja keskustelua, sekä mahdollisesti tulevina päivinä nivomaan tämän yhdeksi jutuksi.

Elämä on vuorovaikutteinen kokemus, joka tapahtuu ympäristön ja kehomme kautta. Keho tuottaa kokemusta jatkuvasti yhdessä ympäristön kanssa ja elämämme on siis mitä me sen koemme olevan.

Elämämme laatu, riippuu siis kokemuksemme laadusta. Ja kokemuksemme laatu riippuu tietenkin sekä ympäristöstä, että siitä miten kehomme voi.

Ihminen on syvästi keskinäisriippuvainen ympäristöönsä, että ympärillä oleviin ihmisiin. Olemme täysin avuttomia syntymässämme ja kokemuksemme tänne maailmaan putkahtaessa on puute eli esimerkiksi: on kylmä.

Elämässä selviämisen ehto on ratkaisukeskeisyys. On kylmä ja tuo kylmyyden kokemus uhkaa olemassaoloamme, mitä me teemme? Evoluutio on ohjelmoinut meidän geeneihimme joitakin ratkaisuehdotuksia, jotka eläimenä otamme salamannopeasti käyttöön. Esimerkki tällaisesta ratkaisusta tarpeen ilmetessä voisi olla vaikka alkaa parkumaan: tehokas tapa saada muiden ympärillä olevien ihmisten huomio.

Ilman kykyä tuottaa ratkaisuita perustarpeisiin kuolema ja sukupuutto häämöttävät eli energia vaihtaa muotoaan johonkin joka pystyy tuottamaan paremmin haluttuja tuloksia. Tästä syystä evoluutio on ohjelmoinut meihin nämä kokemuksen puutteesta eli tarpeet. Me täytämme tarpeemme aina, koska meidät on ohjelmoitu siihen. Kyse on kuitenkin siitä minkälaisella tasolla me kykenemme tähän eli mikä on meidän ratkaisuidemme laatu? Esimerkiksi, onko meidän ratkaisumme kylmyyteen edelleen se sama tapa joka oli juuri syntyneellä vauvalla? Joillakin ihmisillä se saattaa edelleen olla näin.

Mikäli emme kykene tuottamaan edes yksinkertaista ratkaisua tarpeeseen niin kokemuksemme tuosta tarpeesta voimistuu ja tämä motivoi meitä yrittämään enemmän. Tämän vuoksi me teemme asiat jotka oikeasti koemme tärkeiksi. Ihmisinä me emme oikeasti kuitenkaan aina hahmota syy-seuraussuhteita kovin hyvin, joten saatamme olla tekemättä asioita jotka oikeasti täyttäisivät meidän tarpeemme paljon paremmin.

Jostain syystä me suorastaan välillä vältämme asioita jotka ovat meille hyväksi. Miksi? Tätä asiaa pohdin seuraavassa blogissani, palataan asiaan!