Se, että kykenee palvelemaan tarvetta vaatii kykyä tunnistaa tarve. Jari Sarasvuo määrittelee mainiosti, että tarve on tunne puutteesta. Tämän blogin opiskeltuasi osaat palvella paremmin tarpeita eli oikeita puutteen tunteita sekä toisissa, että itsessäsi. Luvassa myös työkalu sille miten tunnistaa tarve ja mikä on edellytys sille, että omat tarpeesi täyttyvät. Aloitan kehystämällä mestarivalmentaja Stephen Coveyn The 7 Habits of Highly Effective People (suom. Tie menestykseen – 7 toimintatapaa henkilökohtaiseen kasvuun ja muutokseen) –kirjasta keskeisimmät toimintatavattavat (käytän tästä eteenpäin muotoa tavat [engl. habits]).
Sinun hyvinvointisi on peräisin muilta ihmisiltä, eli kyky palvella muiden ihmisten tarpeita kasvavissa määrin, johtaa oman hyvinvointisi kasvamiseen. Tämä edellyttää tietenkin sellaista maailmankuvaa jossa runsaus vallitsee yli niukkuuden. Se mikä on muille ihmisille hyväksi on kaikille hyväksi, eikä keneltäkään pois. Tämä ajatus on ikivanha, Stephen Coveyn kirjassa se on tapa numero neljä eli ajattele niin, että kaikki osapuolet voittaa.
Ensimmäisistä asioista liikkelle
Matkalle lähtemisen edellytys on kuitenkin ottaa ensimmäinen askel ja tässä tapauksessa se lähtee ensimmäisestä tavasta.
Ensimmäinen tapa on ajatella ennakoivasti ja sen kautta mistä asioista sinä voit päättää ja vaikuttaa. Se mihin keskityt, se vahvistuu on kantava ajatus ensimmäisen tavan kohdalla. Voit valita asenteesi, voit valita sen miten reagoit asioihin. Tämän vuoksi oikeastaan kaikki lähtee sinusta. Täytyy toki ensin tunnistaa mikä ja kuka on sinä. Sinä et ole tunteesi, sinä et ole ajatuksesi, sinä et ole historiasi. Olet tarkkailija joka kykenee tekemään synteesin tästä kaikesta – tietoisuus ja minuus on välähdys jostain yliminästä tai jumalallisuudesta. Tietoinen läsnäolomme nykyhetkessä on kuitenkin vain parhaimmillaan jotain promillen luokkaa – harva meistä oivaltaa kuinka rajallinen tietoinen kykymme oikeastaan on ja kuinka paljon me olemme oikeastaan meidän tiedostamattoman varassa.
Edelleenkin viittaisin tähän kuvaan jossa tietoinen on valkoinen pikseli mustan pikselin sisällä. Mittaluokka suuntaa antava, sillä oikeaa suhdetta emme ole pystyneet mittaamaan vielä.
Haluttu lopputulema
Toinen tapa josta puhumme tänään on halutusta lopputuloksesta käsin ajattelu. Olen vasta pikkuhiljaa päässyt harjoittelemaan tätä arjessa tietoisesti oikein toden teolla. Olen huomannut, että parhainkin auttamisyritys tekee monesti hallaa jos ei ymmärrä haluttua lopputulosta.
Ihmisten kanssa yhteistyön tekemisessä tämä haluttu lopputulos on toisen ihmisen tarve. Sen vuoksi keskitymme nyt toisen ihmisen tarpeesta käsin ajatteluun. On mahdotonta oikeasti auttaa ellei ymmärrä toisen ihmisen tarvetta ja tämä vaatii yhteistyö kykyä sekä keskustelua. Moni ihminen tunnistaa asian tai toisen, vaikka kyseessä ei ole juurisyy ollenkaan ja heidän pyyntönsä toteuttaminen aiheuttaisi haittaa paitsi heille myös mahdollisesti yhteisölle. Toisen ihmisen tarpeesta käsin ajattelu vaatii pysähtymistä ja kykyä tunnistaa juurisyy.
Tarve on tunne puutteesta. Vaikka fyysisiltä rakennuspalikoilta meidät on rakennettu samoista aineista, niin silti se määrä yhdistelmiä on enemmän kuin tietoinen kykymme pystyy hahmottamaan. Tämän vuoksi meidän kokemukselliset maailmamme ovat erilaisia. Tietenkin tämä tarkoittaa sitä, että tunnemme erilaisia asioita eri tilanteissa ja näin ollen tarpeemme vaihtelevat myös. Lähtökohdiltamme on mahdollista muttei todennäköistä, että olemme samanlaisia.
Juurisyyhyn pääseemme käsiksi 1) tiedostamme ongelman 2) saamme kerättyä riittävästi tietoa 3) tarkkailemme syy-seuraussuhteita 4) pureudumme juurisyyhyn kysymällä viisi kertaa miksi.
Asiat eivät ole niin kuin ne vaikuttavat olevan, sen vuoksi juurisyyn löytäminen tarkkailemalla syys-seurausyhteyksiä on tärkeää. Oma mielemme on sekä este, että avain:
- Tiedostomattaman mielen vahvuuksia on ajattelun vaivattomuus, laajuus ja nopeus. Nopeus aiheuttaa kuitenkin vaaran, että tullut oivallus hyppääkin johtopääksiin. Vahvuus on kuitenkin löytää nopeasti vaihtoehtoja. Tätä vahvuutta kannattaa käyttää, ottaa vaihtoehto ylös ja sen jälkeen pyrkiä olla tarrautumatta siihen ainoana vaihtoehtona. Viisas ihminen pyrkii aina lisäämään vaihtoehtojen eli vapauksiensa määrää.
- Tietoisen mielen vahvuus on kyky pysähtyä ja pohtia. Tämä on kuitenkin hidasta ja vaivalloista sekä myös niille jotka eivät ole siihen tottuneet niin epämukavaa. Epämukavuus saattaa aiheuttaa sen, ettemme nauti siitä. Mielellämme on kuitenkin outo kyky myös oppia nauttimaan epämukavista asioista, jos niin valitsemme.
Ymmärrä ensin ja tule vasta sitten ymmärretyksi
Viides tapa on kyky ja halu ymmärtää ensin kuin annat vastauksen. Ymmärrä ensin haluttu lopputulema, mitä tarvetta tai tarkoitusta tämä palvelee ja ala vasta sitten palvella.
Mikä on muuten edellytys sille, että kykenee ensijaistamaan muiden ihmisten tarpeita? Että on pitänyt huolta itsestään ja omat tarpeet toteutuu korkealla tasolla (täytyy olla kunnossa tapa numero 7). Universumi on keskinäisriippuvainen paikka, ja kyky tasapainottaa tuotantokyky halutun lopputuloksen kanssa on todellinen taitolaji, molemmat ovat tärkeitä ja mahdollisia yhtä aikaa.
Elämässä kaikki toimii niin kutsutun oskillaation eli ylös ja alaspäin menevänä aaltoliikkeenä. On sekä suuria, pitkäkestoisia aaltoja, että nanokokoisia aaltoja. Aallossa jokin kasvaa ja jokin laskee. Kun saavutamme seitsemännen tavan tason alamme olla keskinäisriippuvuuden tasolla. Maailma on erittäin keskinäisriippuvainen paikka jossa syy-seuraussuhteen (karma) laki vallitsee, näemmepä sen selvästi, tai emme.
Omat tarpeesi toteutuvat palvelemalla muiden ihmisten tarpeita. Sinun on kuitenkin ensisijaistettava oma kykysi palvella muita ennen kuin palvelet muita. Esimerkkinä: minä keskeytin aamuisen vimmaisen kirjoitussessioni kun oivalsin, että minun on ensin lähdettävä lenkille ennen kuin voin palvella teitä rakkaat ystävät.
Seneca pohti, että on ihmisen velvollisuus olla hyödyksi monelle muulle ihmisille jos mahdollista. Mikäli ei ole, niin olisi hyvä olla hyödyllinen muutamille. Mikäli tämäkään ei ole mahdollista niin olisi tärkeää olla hyöydllinen itselleen ja näin koko ihmiskunnalle.
Dan Hammarskjöldillä on hiukan vastakkainen ajatus, että jalointa olisi palvella täysin yhtä ihmistä, pikemminkin kuin kuin työskennellä kuuliaisesti massojen pelastuksksi.
Kuka me kuitenkaan olemme arvottamaan mikä on hyvää tai oikein? Yksi kykenee moneen, muttei ilman monia. Kaikki liittyy kaikkeen, ei ole erillisyyttä.
Sen vuoksi näkisin, että tärkein palvelutehtävä on se missä havaitset oikean tarpeen eli juurisyyn. Käy käsiksi siihen.
”Tuhatta ihmistä kohden, jotka hakkaavat pahuuden oksia, on yksi joka iskee sitä suoraan juureen.”* – Henry David Thoreau
Aurinkoista lauantai päivää!
Janne
Posin kautta 