Elämässä kaikki tekeminen perustuu peruasioiden mestarilliseen suorittamiseen. Se mikä erottaa mestarin, on se toistojen määrä.
Kun ihminen oppii jotain uutta, niin hän aloittaa objektina – avoimena kirjana valmiina vastaanottamaan ohjausta ja tietoa. Mikäli näin ei tapahdu niin tuskin mitään merkittävää oppimistakaan tapahtuu. Sen vuoksi kyky olla objektina määrää hyvin pitkälti sen mitä me kykenemme oppimaan.
Viisaus perustuu nöyryyteen eli kykyyn säilyttää avoin mieli ja samaan aikaan verrata sitä kriittisesti aikaisemman oppimaansa. Kun sitten pystyy kaikenaikaa arvioimaan sen mitä saa ja sen mitä jo hallitsee niin pääsee jatkuvasti korkeammalle tasolle oppimisessa.
Nöyrä ihminen on avoin oppimiselle jatkuvasti ja tämän vuoksi muuttuvassa maailmassa nöyryys on aikamoinen voimavara.
Nöyryyteen saattaa helposti liittää kielteisiä mielleyhtymiä siitä esimerkiksi henkilöstä joka jää monesta paitsi. Tämä saattaa olla paikkaansa pitävä havainto joissakin tilanteissa. Nöyryyden ei tarvitse tarkoittaa, että arvoja, ihmisyyttä tai sitten sitä mikä on sinulle pyhää loukataan. Jos näin on, niin silloin se tarkoittaisi sitä, että kun tekee töitä nöyrällä asenteella ja tarpeeksi pitkään niin yli ajan käyn erittäin hyvin.
Lyhyellä aikavälillä mitä tahansa voi tapahtua, pitkällä aikavälillä syntyy sellaista oppimisen syvyyttä ja laajuutta, josta tuskin kukaan pystyy haaveilemaan. Silti nöyrä ihminen jatkaa työtä, eikä tuudittaudu tietojensa tai taitojensa varaan. Nöyrä ihminen pysyy uteliaana ja oppii jokaiselta ihmiseltä sekä kaikista tilanteista. Näin yksikään hetki ei mene hukkaan ja elämä pysyy mielekkäänä.
Vahvasti nöyryyteen ja kykyyn oppia liittyy muiden ihmisten tarkkailu sekä heiltä oppiminen. Kaksi korvaa, kaksi silmää ja yksi suu ovat hyvä mittasuhde sille vuorovaikutuksen määrälle miten paljon ihmisen joka haluaa oppia ja auttaa muita ihmisiä menestymään paremmin niin tulisi toimia.
Nöyryyden ja oppimisen lahjasta toki saa ja tulee ammentaa muiden ihmisten käyttöön suurella kauhalla, tästähän parhaassa tapauksessa kaikki oppivat nopeasti. Yleensä siinä vaiheessa kun alkaa opettamaan oppimiaan asioita muille niin todellinen opiskelu vasta alkaakin: miten esittää tämä asia niin, että oikeasti vaikka kuusivuotias tämän ymmärtäisi? Miten siis kommunikoida ajatukset siten, että se menee varmasti myös toiselle perille ilman väärinkäsityksiä ja kaikkea sitä.
Oppimamme tiedon esittämisessä on meidän yksi suurimmista pullonkauloistamme ja erityisesti tämän ylittämiseksi me tarvitsemme nöyryyttä ja kykyä oppia toisesta mahdollisimman paljon, jotta kykenisimme esittämään asian hänelle mahdollisimman ymmärrettävästi.
Nöyrä asenne on lahja joka ei pysähdy pelkästään oppimiseen vaan tuo myös onnellisuutta elämään. Nöyryyteen liittyy nimittäin kiitollisuus ja kunnioitus siitä mitä on nyt. Ei tarvitse aina olla pyytämässä lisää, jos kykenee nauttimaan siitä mitä on nyt ja työskentelemään kärsivällisesti kohti omia tavoitteta sillä aikaa. Kiitollisuus nykytilaan vapauttaa valtavasti voimavaroja juuri merkityksellisien asioiden tekemiseen.
”Tiedän, etten tiedä mitään” – Sokrates
Hyvää illan jatkoa!
Janne
Posin kautta 