Avoimuus asioille yhdistettynä kykyyn harkita ja reagoida ovat mielenkiintoinen yhdistelmä, se avaa kasvavan määrän vapauksia kulkea kohti tahtomaasi tarkoitusta.
Vapaus jostakin, on vapautta johonkin. Joskus arvomaailmasi mitoittamassa suunnassa jopa velvollisuutta johonkin, ainakin velvollisuutta kieltäytyä tietyistä asioista ja toisaalta velvollisuutta toimia arvojesi mukaisesti.
Avoimuus tuo mahdollisuuksia. Uteliaalle mielelle avoimuus tuo sitä paljon kaivattua vaihtelua. Varmuutta kaipaavalle ihmiselle avoimuus syventää luottamusta läheisiin.
Harkinta tuo aikaa valita parhaat näistä avoimuuden tuomista mahdollisuuksista. Parhaassa tapauksessa harkinta happotestaa jo ennen käytäntöön laittamista näitä mahdollisuuksia, tietenkin mielen ymmärtämässä todellisuudessa.
Avoimuuden yhtenä kääntöpuolena on se, että ideat saattavat johtaa sinut harhaan polulta. Ei kaikkia ajatuksia pidä kuunnella, saati sitten toteuttaa.
Harkinnan kääntöpuolena taas on se, toiminnan hitaus, että havaittuun mahdollisuuteen tartutaan liian hitaasti tai sitten se jätetään kokeilematta pelkästään ajatus tasolla todetun puutteen vuoksi.
Ei voida siis yksiselitteisiesti sanoa, että näillä tai noilla ajattelutaidoilla elämä on ammoista. Sen sijaan pitää valita tyyli joka palvelee sinun omia taipumuksiasi.
Posin kautta 