Ihmismieli on merkityksiä luova ja tulkitseva läsnäolo. Karkeasti mielen toiminnan voi jakaa tietoiseen ja tiedostamattomaan, josta tietoinen on hyvin pieni osa kuten kuva 1 havainnollistaa suuntaa antavasti tätä mittaluokkaa.
Se mikä tekee ihmiselämästä mielekästä on tietoisuus eli kykymme pohtia ja puhua olemassa olon tarkoituksesta. Mikäli toimisimme täysin tietoisesti, emme kykenisi muuttamaan kohtaloamme, tietoisuuden ansiosta tähän meillä on kuitenkin mahdollisuus.
Olemassa olollomme suurempi tarkoitus liittyy vahvasti siihen mikä on mahdollista. Sen vuoksi haluan nyt käydä olemassa olon tarkoitusta tällaisen japanilaisen ikigai käsitteen kautta läpi. Ikigai koostuu kahdesta sanasta eli 生きる(ikiru, olla olemassa) ja甲斐 (kai, “arvo”). Määritelmällisesti ikigai tarkoittaa olemassa olon tarkoitusta.
Näen ikigain tällaisena kysymyssarjana jolla joka aamu pääsee toimintaan: Olenko elossa (ikiru)? Olen. Hienoa, nyt kun olen elossa, niin mitkä asiat näen arvokkaina, tärkeinä ja uhraamisen arvoisina tässä elämässä? Mitä juuri minä voisin tehdä tänään näiden asioiden edistämiseksi?
Ikigaita kuvataan monesti neljänä osana limittäin olevana ympyränä kuten alla olevassa kuvassa:
Olemassaolevan tarkoitukseen vaikuttavat sekä sisäiset, että ulkoiset tekijät. Sisäisiä tekijöitä ovat kiinnostuksen kohteet sekä vahvuudet. Ulkoisia tekijöitä on ympäröivä maailma, muut ihmiset. Sisäiset tekijät muuttuvat ja kehittyvät elämän kuluessa. Ulkoisessa kentässä tapahtuu muutoksia päivittäin. Osaa näistä muutoksista pystytään ennakoimaan, osaa ei mitenkään. Tietoinen kykymme on tässä kohtaa se pullonkaula, jonka vuoksi emme yksinkertaisesti pysty ennakoimaan kaikkea ja tämän vuoksi elämään sisältyy aina epätietoisuutta.
Elämme epätietoisuudessa ja -varmuudessa: emme voi tietää mitä meille tapahtuu.
Epätietoisuudesta huolimatta voimme valita miten me reagoimme näihin tapahtumiin. Pitkässä juoksussa meillä on siis onnemme avaimet tässä hetkessä: voimme valita oman tunne-elämämme.
Vapaus, merkitys ja hallinnan tunne
Logoterapian isä Victor Frankl puhui tästä viimeisestä ihmisen vapaudesta päättää miten reagoida asioihin. Hän jos joku tietää mistä puhuu, sillä ensin hän tutki aihetta ja kirjoitti siitä liki valmiin kirjan. Tämän kirjan käsikirjoituksen hän kuitenkin menetti kaiken muun tärkeän ohella joutuessaan natsien keskitysleirille. 1:30 todennäköisyyksiä vastaan hän selvisi kokemuksesta hengissä ja julkaisi lopulta kirjansa Man’s Search for Meaning eli suomeksi Ihmisyyden rajalla. Englanninkielinen titteli kuvaa kuitenkin paremmin kirjan ydin sisältöä, eli sitä mikä tekee olemassaolosta merkityksellistä. Victor Frankl vastaa tähän sekä tutkimuksellaan, että omakohtaisilla haviannoillaan ja kokemuksillaan vakuuttavasti: merkitys syntyy tunteesta, että voi vaikuttaa tulevaisuuteen.
Mitä tänään voisi tehdä tuon tarkoituksen eteen? Toiminnallinen vastaus tähän kysymykseen on se merkityksen ja toiveikkuuden voima jonka, avulla ihmiset ovat selvinneet ihmiskunnan kaikista ikävimmistä olosuhteista.
Kykyyn valita tunne-elämä liittyy voimakkaasti ihmisen perustarve tunteeseen hallinasta. Niin kauan kuin muistamme, että me voimme valita reaktiomme tapahtumiin, niin säilytämme tämän hallinnantunteen. Täydellistä hallintaa elämästämme me emme voi koskaan saavuttaa, lähin mihin päästään on hallinnantunne. Vaikka tämä hallinnan tunne onkin meidän mielemme sisäinen harha, niin se on erittäin käyttökelpoinen ja mielenterveydelle välttämätön. Voimme valita miten reagoimme meidän ympärillä tapahtuviin asoihin ja näin voimme siis pidemmällä aikavälillä valita tunne-elämämme.
Vapaus valita päämäärä
Hallinnantunteeseen liittyy vahvasti myös nykyhetki, se miten käytämme todella rajallista tarkkaivaisuuttamme. Kuten kuva 1 osoittaa, tietoisuutemme on todella rajallista tiedostamattomaan mieleen verrattuna. Vaikka olemme tietoisia 2/3 eli noin 16 tuntia päivästä, harvat asiat oikeasti tulevat tietoisuuteemme saakka, sillä toimimme niin paljon automaatiamme varassa.
Suuri osa päivittäisestä kokemuksestamme määräytyy sen mukaan missä meidän tarkkaisuutemme kullakin hetkellä on. Mihaly Csikszentmihalyi arivoi huomioimme kaistaleveydeksi noin 110 bittiä. Tämä rajallisuus käy selväksi esimerkiksi jos joku yrittää tehdä töitä ja kuunnella samaan aikaan, hänen tarkkaavaisuutensa ei yksinkertaisesti riitä kahteen asiaan asiaan yhtä aikaa ja kohta hän kysyy, ”Anteeksi, mitä sinä juuri sanoit?”
Työmuistimme kapasiteetti on arvioilta noin 56 bittiä eli 7 merkkiä. Päivän kunkin hetken kyvystä riippuen tämä vaihtelee suuresti 2 – 7 merkin välillä, sillä harva meistä on vaikkapa virkeimmillään, totaalisen levänneinä ja latautuneina kaiken aikaa päivästä.
Myös monet stressitekijät laskevat kognitiivista suorituskykämme. Niin, tässä muutamia syitä jonka vuoksi kannattaa pitää huolta terveydestä: se tekee meistä viisaampia. Viisammat ihmiset tekevät aina viisaampia ratkaisuita ja näin syntyy myönteinen kierre. Sama toki toimii myös toiseen suuntaan.
Tietoisesti meidän täytyy muodostaa ajattelutapoja joilla ohjata viisaammin tarkkaavaisuuttamme. Tämän ajattelutavan muodostamisessa hallinnan ympyrä on oiva työkalu:
Stepehn Covey kuvailee tätä hallinnan ympyrää kirjassaan The 7 Habits of Highly Effective People ensimmäisenä tapana luvussa ole aloitteellinen. Hallinnantunne liittyy vahvasti kaikkiin muihinkin tapoihin joita Stephen käsittelee kirjassa ja se on myös vahvasti linkittynyt ajatukseen joka tuli jo Victor Franklilta eli se, että voit tehdä jotain nyt suuremman tavoitteen saavuttamiseksi.
Ihmismielelle erityisen tärkeää on hallinnantunne tässä hetkessä. Merkitys syntyy siitä, että joku pieni asia mitä voit tehdä nyt jonkin suuremman tavoitteen, toiveen tai unelman eteen.
Pitäisi olla siis lopputulema mielessä ja sitten purkaa se tavoite sellaiseksi tekemiseksi mitä sinä voit tänään tehdä. Mikä on yksi asia jota voit tehdä nyt vaikkapa terveytesi eteen? Mikä on nyt yksi asia mitä voit tehdä ammatillisen kehittymisesi eteen?
Gary Keller kirjassaan the One Thing purkaa tämän ketjun hienosti näin: mikä on unelmasi? Mikä on se yksi asia joka sinun pitää saada viiden vuoden aikana valmiiksi, jotta olet lähempänä unelmaasi? Mikä on yksi asia joka sinun täytyy saada vuoden päästä aikaiseksi? Mikä on se yksi asia joka sinun pitää saada kuukaudessa aikaiseksi? Mikä on se yksi asia joka sinun pitää saada viikossa aikaiseksi? Mikä on se yksi asia minkä teet tänään?
Mikä on hyvä päämäärä, eli hyvän tavoitteen asettamisen taito
Tavoite eli suomisanakirjan määritelmän mukaan jonkin pyrkimyksen kohde, päämäärä, tarkoitus, maali. Lopputulema, maali tai päämäärä.
Tavoite, lopputulema tai päämäärä kuulostaa todella loppulliselta. Kuten Stephen Covey opettaa, että täytyy aloittaa jokin lopputulema mielessä, sama on tavoitteiden kanssa. Elämässä täytyy kuitenkin kyetä jatkuvaan priorisointiin sen osalta mikä on tärkeää eli tavoitteita täytyy kyetä myös tarvittaessa uudelleen asettamaan uuden tiedon pohjalta, tämä on viisasta ja taitavaa toimintaa.
Hyvä tavoite on asetettu SMART-mukaisesti:
S – selkeästi määritelty
M – mitattavissa
A – aikaan sidottu
R – realistinen
T – tavoittelemisen arvoinen
Kannattaa tarkkaan miettiä omista voimavaroista käsin mitkä asiat ovat tavoittelemisen arvoisia ja millä aikavälillä. Onko näihin tavoitteisiin realistista päästä annetussa ajassa? Miten tätä etenemistä mitataan ja mikä on se konkreettinen lopputulema?
Esimerkiksi tiimin tai organisaation tavoitteita asettaessa kaikkien tavoitteen tekemiseen osallistuvien olisi hyvä ymmärtää ensinnäkin tavoitteen merkitys ja sitten käydä keskustelua näistä kriteereistä suhteessa tavoitteeseen. Näin on aina todennäköisempää, että ihmiset sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin.
Kun opimme ohjaamaan itseämme suuren merkityksellisen tavoitteen kautta, joka on yhteydessä suurempaan tarinaan ja teemme jotain joka päivä tämän tarinan eteen omista vahvuuksista ja mielenkiinnon kohteista käsin niin olemme ikigaissa.
Pidä päämäärä mielessä, elämä on kuitenkin nyt
Gallup on yritys jolla on yli 80 tutkinut työntekijöiden, organisaatioiden ja opiskelijoiden käyttäytymistä sekö asenteita. Gallupissa vaikuttaa Tom Rath niminen henkilö joka on kirjoittanut useita kirjoja mm. merkityksellisestä elämästä ja vahvuuksien johtamisesta. Hän korostaa juuri pienten myönteisten päivittäisten tekojen ja näissä onnistumisten yhteyttä suhteessa suurempaan tavoitteeseen. Nimenomaan ihmiset jotka työskentelevät omista vahvuuksista ja nykyhetken tilanteesta käsin kokevat elämän myös kuusi kertaa todennäköisemmin merkitykselliseksi.
Etenemisen tunne ja pienet myönteiset kokemukset päivittäin ovat määräävä osa meidän onnellisuuden kokemustamme. Mikäli et koe olevasi onnellinen niin sinun pitää tehdä asioita tänään ja nyt sen eteen. Tutkitusti varmoja tapoja kokea merkitystä ja onnellisuutta:
- Antaminen
- Jakaminen
- Kiltteys
- Kiitollisuus
- Hymy
Käytännön sovelluksia voi olla esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirjat, arjen pienet hyvät teot, hyvän palautteen antaminen, anteeksianto jne.
Bestseller kirjailija Neil Pasricha piti blogia ”1000 awesome things” eli 1000 mahtavaa juttua, jossa hän julkaisi blogi kirjoituksen joka päivä. Blogi voitti useita maailman paras blogi palkintoja. Hänen kirjoistaan voidaan kiteyttää yksi keskeinen ajatus: menestyneet ihmiset ovat onnellisia ensin. Ole siis onnellinen ensin. Onnellisuus heijastuu terveyteen, menestykseen ja oikeastaan jokaiseen elämän osa-alueeseen.
Läsnäolon taito
Australiassa vaikuttava buddhalaismunkki Ajahn Brahn puhuu ja opettaa päivittäin ihmiselle läsnäolon taidosta hienosti huumorin kautta. Elämä ei ole niin kovin vakavaa, eikä sinulla todennäköisesti ole oikeita ongelmia juuri nyt päällä, joten älä hätäile.
Maailman vanhimmassa lautapelissä eli Go:ssa on paljon elämässä käyttökelpoisia ajattelumalleja, joita minulla on muutamiakin käytössä. Yksi sellainen japanilaisperäinen ajattelumalli on ”sabaki” eli taitava liike. Adjektiivi kuvaa kevyttä ja joustavaa, juuri sellaista minkä koen elämässä olevan oleellista. Yleensä Go peleissä ja elämässä pärjää se jolla on eniten vaihtoehtoja, ja mikäli kykenee taitavaan peliin niin luo aina enemmän vaihtoehtoja itselleen.
Tee parhaasi ja ole läsnä on hyvä neuvo elämässä. Opettele taitavia ajattelumalleja- ja tapoja, nämä auttavat sinua selviytymään kaikenlaisista elämäntilanteista. Useat meditaatio ja ajattelutraditiot näitä opettavat. Yksi erittäin käytännöllinen vaihtoehto on myös stoalaisuus.
Itse olen löytänyt huomattavan paljon käyttökelpoisia ajatuksia Bhagavad Gitasta. Bhagavad Gita opettaa niin kutsuttua karma yogaa, eli suomeksi sen voisi kääntää vaikkapa viisaudeksi joka on toiminnassa eli hyvin käytännönläheistä ja arkista viisautta, jossa se on myös eroteltu muun kaltaisista viisauksista. Käsitteellisesti olemme siis hyvin lähellä sitä mitä kreikkalaiset kutsuvat hyveeksi eli arvoiksi toiminnassa. Kreikassahan oli myös sana hyveelliseelle erinomaisuudelle: arete.
Ikigai käytännössä
Ikigai perustuu itsensä haastamiseen:
- Mikäli olemme liikaa sisäisessä maailmassa, liikaa mukavuusalueella ja omissa vahvuuksissamme, emme saavuta ikigaii ympyrän keskipistettä.
- Emme myöskään koe ikigaita arjessa mikäli toimimme liikaa maailman ja muiden ihmisten odotuksista käsin.
Ikigain saavutamme kun työskentelemme tunnistamaan päivittäin omia voimavaroja ja vahvuuksiamme suhteessa muihin ihmisiin ja maailmaan. Keskeisenä oppina on pitää päiväkirjaa, en tiedä mitään tehokkaampaa tapaa oppia muista ja itsestä kuin reflektoida omaa toimintaa päivittäin.
Ikigain ensimmäinen oivallus on vapaus, läsnäolo tässä hetkessä. Heti siitä seuraa, että nykyhetki täytyy liittää suurempaan tarkoituksseen.
Ponnistelu tästä hetkestä tuohon tarkoitukseen tarkoittaa oppimista, kohti mestaruutta kulkemista. Ikigaissa on pyrkimys kohti jotain itseään suurempaa, kohti tuntematonta. Ikigai on mitä motivaatiotutkijat kutsuvat ”sisäiseksi motivaatioksi” eli nykyisen motivaatioymmärryksen perusta.
Monet suuret ihmiset ovat sisäisesti motivoituneita, tekemään muille hyvää, sillä se on suurin ja kestävin onnellisuuden muoto. Missä on sinun lahjasi? Vielä on aikaa. Hyväksy nykyhetki ja tee parhaasi nykyisistä lähtökohdista käsin. Niin kauan kuin elät näin, elämässäsi on merkitys, elät antaaksesi enemmän itsestäsi maailmalle ja maailma vastavuoroisesti antaa sinulle enemmän. Näin syntyy myönteinen kierre jossa kaikki saavat enemmän.
Matka kohti mestaruutta onnistuu todennäköisemmin ja varmemmin kun matkalla saa riittävästi palautetta. Kaikki oppiminen perustuu palautteeseen. Etsi siis opetajjia, valmentajia, matkakavereita! Älä kulje matkaasi yksin vaan etsin ihmisiä jotka jatkavat päämääräsi ja liittoudu heidän kanssaan. Mitään merkityksellistä eli mitään ei kannata tässä maailmassa tehdä yksin. Ihmisiä jotka ymmärtävät sinua on ollut ennen sinua ja aikaisemmin. Etsi vihjeitä näistä ja lähetä näille ihmisille viestejä, maailma on parempi paikka kuin uskotkaan!
Iloa ja energiaa päiviisi!
Janne
Luettavaa:
- Tee itsestäsi mestariajattelija – Lauri Järvilehto
- Ihmisyyden rajalla – Victor Frankl
- Flow – Mihaly Csikszentmihalyi
- The 7 Habits of Highly Effective People – Stephen Covey
- The Happiness Equation – Neil Pasricha
- The Drive – Daniel Pink
- The One Thing – Gary Keller
- Eat, Move, Sleep – Tom Rath
- Are You Fully Charged? – Tom Rath
- Strengthfinder 2.0 – Tom Rath
- Meditations – Marcus Aurelius
- The Bhagavad Gita – Krishna-Dwaipayana Vyasa, Juan Mascaró
- The Story of My Experiments With Truth – Mahatma Gandhi
- Kindfulness – Ajahn Brahm
- Mastery – Robert Greene
- Linchpin – Seth Godin
***
27.3.2020 Muutamia typoja korjattu.
Posin kautta 